Anzion taistelu

Anzio/ Lo sbarco di Anzio

Edward Dmytryk, Duilio Coletti 1968 sota

* * ½

Tammikuussa 1944 Liittoutuneet onnistuvat avaamaan uuden sillanpääaseman Italian rannikolla, jonkin matkaa Roomasta etelään. Saksalaiset pistävät kuitenkin joka käänteessä hanttiin edettäessä kohti Ikuista Kaupunkia ja veriset taistelut ovat tosiasia, minkä joutuu toteamaan myös omakohtaisesti sotakirjeenvaihtaja Dick Ennis (Robert Mitchum)... Amerikkalaisten sotakuvausten typerät kliseisyydet eli alun ”jäsentenvälinen” joukkotappelu sekä Peter Falk’in ”omia polkujaan kulkeva jenkkimosuri” -hahmo eivät kuitenkaan onnistu nyt pilaamaan taistelukohtausten iskevyyttä ja miestappioiden realistisen tasaista jakautumista molemmin puolin. Myös sodan yleisen mielekkyyden filosofeiksi sopivat peruskyyniset Mitchum ja komentavaa kenraalia esittävä Arthur Kennedy erityisen mallikkaasti. Robert Ryan, Earl Holliman, Mark Damon, Reni Santoni, Joseph Walsh, Thomas Hunter, Giancarlo Giannini, Anthony Steel, Patrick Magee, Arthur Franz.

© APJAC Productions/Twentieth Century Fox Film Corporation

Apinoiden planeetta

Planet Of The Apes

Franklin J. Schaffner 1968 scifi/toiminta

* * * ½

Klassinen tulevaisuuden visio maapallosta vuosimallia 3978, jolloin isot apinat nousseet hallitsevaan asemaan ja ihmiset taantuneet puhekyvyttömiksi kivikauden asukeiksi. Tätä uskomatonta tilannetta saapuvat todistamaan "vähän" ylimääräisiä lenkkejä aluksellaan tehneet 2000-luvun amerikkalaisastronautit, vaikka eipä ryhmän kapteeni (Charlton Heston) tajua missään vaiheessa kotiplaneetallaan edes olevansa ennen ikuisesti mieleenjäävää loppukliimaksia... Poiki useammankin heikohkon jatko-osan, TV-sarjan ja umpisurkeita uusversioita 2000-luvulla. Roddy McDowall, Kim Hunter, Maurice Evans, James Whitmore, James Daly, Linda Harrison, Robert Gunner, Lou Wagner, Woodrow Parfrey, Jeff Burton.

Asfalttilampaat

Mikko Niskanen 1968 draama

* *

Ville Herman Lauttala (Eero Melasniemi) on maisteriksi itsensä lukenut pikkukaupungin kirjastonhoitaja, joka tapaa veljensä (Pentti Kotkaniemi) häissä kauniin tytön (Kirsti Wallasvaara) mistä alkaa kesäinen seurustelu. Yhä pahenevat päänsisäiset harhat asettavat kuitenkin jo muutenkin puolihullun maineessa olevan nuoren miehen tulevaisuuden ja siihen liittyvät unelmat vaakalaudalle... Sanomaltaan ja varsinkin uskonnollisilta viittauksiltaan hämärä ihmissuhdekuvaus ohjaajalle tyypilliseen tapaan, eli näyttävä kamerankäyttö ja erikoiset leikkausratkaisut olleet taas järkeenkäypää käsikirjoitusta tärkeämpiä tavoitteita. Donnerin Jörkka painaa lääkärintarkastukseen tullutta nuorta naista (ensimmäinen teeveessä näkemäni seksikohtaus) ja Kaj Chydenius esittää ehkä kauneimman laulunsa "Sinua sinua rakastan". 23-vuotias Heikki Kinnunen hilluu puolestaan kioskilla jossa myyjänä vaimonsa Rose-Marie Precht. Pekka Autiovuori, Ville Salminen, Paavo Tuominen, Jukka Sipilä.

Barbarella

Roger Vadim 1968 scifi/toiminta/komedia

* *

Muotovalio 1960-luvun lopun scifihömppä seksi-, svengi- ja happoaineksineen, jossa "Hanoi-Jane" Fonda tarjosi miehensä ohjauksessa näpsäkkää vartaloaan auliisti tirkisteltäväksi. Värikkyyttä piisaa niin koettujen seikkailujen kuin lavastuksenkin osalta taustaprojisointi-trikkeineen, eikä tämä myöskään tehosteiltaan ihan toivoton kulttihupailu ole. 80-luvun kenties suosituin bändi nimesi itsensä Barbarellan etsinnän kohteena olevan maanisen tiedemieshahmon ’Durand-Durand’in (Milo O’Shea) mukaan... John Phillip Law, Anita Pallenberg, Marcel Marceau, David Hemmings, Claude Dauphin.

© Twentieth Century Fox Film Corporation

Bostonin kuristaja

The Boston Strangler

Richard Fleischer 1968 rikos/jännitys

* * *

Tony Curtis tekee komean suorituksen häiriintyneenä miehenä nimeltä Albert DeSalvo, joka 1962-1963 kuristi 13 naista Bostonissa - tosin syyllisyydestään herännyt epäilyjä sittemmin mutta murhat joka tapauksessa loppuivat miehen pidätykseen... Asiallinen sarjatappajakuvaus, muistetaan myös "split screen" -tekniikastaan (myöhemmin kuuluisasti käytössä mm. "Woodstock"-dokkarissa 1970). Henry Fonda, George Kennedy, Hurd Hatfield, Murray Hamilton, Jeff Corey, Sally Kellerman, James Brolin.

Bullitt

Peter Yates 1968 rikos/toiminta

* * ½

Komisario Frank Bullitt (Steve McQueen) saa tehtäväkseen suojella syyttäjän todistajaksi suostunutta gangsteria (Pat Renella), mikä tietää kohta myös kiihkeitä takaa-ajoja hämärämiesten perässä pitkin San Franciscon mäkisiä katuja... Muillakin on mahdollisuus leikkiä McQueenia Driver-pleikkapelissä, mikä on hauskempaa kuin esim. seurata tätä selkeästi ajan syömää ja h-i-d-a-s-t-a poliisitarinaa. Robert Vaughn, Jacqueline Bisset, Don Gordon, Simon Oakland, Norman Fell, Robert Duvall.

Buona sera, Signorina

Buona Sera, Mrs. Campbell

Melvin Frank 1968 komedia

* ½

San Torinon pikkukaupungissa asusteleva italialais”leski” Carla Campbell (Gina Lollobrigida) saa eräänä päivänä kokeakseen todellisia sydämentykytyksiä: 2. maailmansodan aikaan paikkakunnalla majaa pitäneen amerikkalaiskomppanian 20-vuotisjuhlat lähestyvät, ja kaikille yksikön veteraaneille kutsu käynyt muistelovisiitille. Tuolloisen nuoruudenhairahduksen jäljiltä leidille ilmaantui nimittäin huollettavakseen nyt juurikin parikymppinen Gia-tytär (Janet Margolin), mutta koska isäehdokkaita löytyi sotilaiden joukosta peräti kolmin kappalein (Telly Savalas, Phil Silvers, Peter Lawford) oli hän mennyt jokaiselle ilmoittamaan erikseen tämän olevan ”se oikea” – saaden täten kaikkien näiden vuosien ajan peräti kolminkertaisesti elatusapua. Pahemman leimaantumisen välttämiseksi on muulle väelle kuitenkin kerrottu Gian isäpapan olleen virallisesti sodassa sankarikuoleman kokenut ’Mr. Campbell’ (purkkikeiton mukaan!), mistä joutunut myös Carlan todellinen salarakastaja eli paikallinen huoltomies Vittorio (Philippe Leroy) kärsimään jo vuositolkulla… Oikein rakentamalla rakennetun juonisotkun varaan kyhätty farssi kuten edelläolevasta selvityksestä ilmenee, jääden odotetusti pelkäksi mahdottomien yhteensattumien sävyttämäksi hölmöilyksi – joiden jälkeenkin pitäisi sitten pystyä vaikuttumaan lopun vakavammista muka-koskettavuuksista? Koomikonkyvyiltään vaisujen Savalaksen, Lawfordin ja Shelley Winters’in vastapainoksi ikipirtsakka Lollo sekä italiaano-könsikkääksi harvinaisen maltillista järkimiehen roolia vetävä Leroy kompensoivat minkä voivat. Lee Grant, Marian McCargo, Naomi Stevens.

Charly

Ralph Nelson 1968 draama

* * ½

Noin 6-vuotiaan tasolle jäänyt kehitysvammainen nelikymppinen mies (Cliff Robertson) saa mahdollisuuden jopa keskivertoa selvästi älykkäämmän kansalaisen elämään uuden mullistavan leikkaushoidon ansiosta... Ajatuksia herättävä mutta rakenteellisesti hieman horjuvasti etenevä ja kuvaukseltaan turhankin (ajanmukaista eli ei) taiteileva "vapaaehtoisen koekaniinin" tarina. Pahin moka silti tuo psykiatrin (Claire Bloom) ja potilaansa välinen totaalisen epäuskottava rakkaussuhde. Lilia Skala, Leon Janney, Ruth White, Dick Van Patten.

Dracula nousee haudastaan

Dracula Has Risen From His Grave

Freddie Francis 1968 kauhu

* * ½

Keski-Eurooppa joskus 1800-luvulla. Verenhimoinen vampyyrikreivi Dracula (Christopher Lee) oli tullut "laitetuksi jäihin" muutama vuosi takaperin mutta siitä huolimatta pahuuden voimat tuntuvat vallitsevan lähiseudulla vahvana, josta todistuksena kellotornista löytyvä kaulastaan puhkotun neidon ruumis. Katolinen pastori Müller (Rupert Davies) saapuu laittamaan pakanalliselle menolle lopullisen pisteen, mutta hänenkin manauksiensa mahti kalpenee paikallisen pappismiehen (Ewan Hooper) pelkuruuden aiheuttaman katastrofin rinnalla... Hammerin Dracula-sarjan (1958-) "nelososa" kenties koko saagan ehjin niin näyttelijäsuorituksiltaan kuin juoneltaankin, ja myös nuorten rakastavaisten (Veronica Carlson, Barry Andrews) suhteeseen saatu poikkeuksellista raikkautta. Mutta edelleen itse päähirviön voimat sekä kyvyt omituisen vaatimattomia tehden hännysmiehistään/naisistaan lähes joka käänteessä täysin välttämättömiä, mikä vie suuren osan jännityksestä tipotiehensä. Barbara Ewing, Marion Mathie.

Etsivä J.L.

The Detective

Gordon Douglas 1968 rikos

* *

Newyorkilaisetsivä Joe Leland (Frank Sinatra) ryhtyy tutkimaan apureineen brutaalia murhatapausta, jossa uhrin sukuelimetkin leikattu irti muiden raakuuksien ohessa. Pian paljastuvat kytkökset paikallisiin homokulttuuri- ja huumekauppa-piireihin eivät saa Lelandia kollegoistaan poiketen suhtautumaan rikokseen sen välinpitämättömämmin, ei myöskään rakoileva avioliittonsa hemaisevan Karen-nimisen eliittileidin (Lee Remick) kera... Sinatra ja Douglas jatkoivat yhteistyötään edellisvuoden samantyylisen mutta viihdyttävämmän ”Tony Rome” –leffan (1967) innoittamina, ja ”sensaatiomaisesta” avausmurhastaan sekä pääaiheestaan huolimatta kovin vanhanaikaisen rauhalliseen tahtiin etenevä poliisitarina - ennen 1970-luvun silmille ryöpsähtänyttä väkivalta-aaltoa. Toisaalta kuolemanrangaistukset laitettiin näemmä käytäntöön pikavauhtia: Tony Musante ei taida ehtiä lusia puoltakaan vuotta kun jo sähkötuoliin istuu... Jacqueline Bisset, Ralph Meeker, Jack Klugman, Horace McMahon, Lloyd Bochner, Al Freeman Jr., Robert Duvall. Sivurooleissa debytoi myöhempi kauhuikoni Tom Atkins sekä nyrkkeilysankari Sugar Ray Robinson.

Faces

John Cassavetes 1968 draama

* *

Näyttelijäohjaaja Cassavetesin ensimmäinen suurempaa huomiota oscarehdokkuuksienkin mitalla saanut ohjaustyö on otsikkonsa lunastaen ”naamalähikuvattu” ihmissuhdemosaiikki ja tunteiden vuoristorata - keskiössään varakas liikemies (John Marley), huomattavasti nuorempi vaimonsa (Lynn Carlin) sekä molempien salarakkaat (Gena ”ohjaajanvaimo” Rowlands, Seymour Cassel). Realistisesta otteestaan ja sattuvastakin ajatustenvaihdosta huolimatta minun makuuni liian tuntemattomiksi jäävistä ihmisistä kyse: katsoja joutuu suoraan jo olemassaolevan tilanteen myllerryksiin, eikä selvää käsitystä tähän pisteeseen ajautumisesta tai henkilöhahmojen motiiveista muodostu. Sivuosassa vilahtaa myös muiden “naamojen” joukossa Kauniiden ja rohkeiden Stephanie, eli enempi sitä ’rohkeampaa’ osastoa edustanut Darlene Conley. Fred Draper, Val Avery, Dorothy Gulliver, Joanne Moore Jordan, Gene Darfler, Elizabeth Deering.

Funny Girl

William Wyler 1968 musiikki/komedia/draama

* *

1910-luku. Newyorkinjuutalainen lahjakas neitonen Fanny Brice (Barbra Streisand) saa alkuvaikeuksien jälkeen kuitenkin suht nopeasti tilaisuutensa päästessään näyttämään kykyjään peräti varieteeguru Florenz Ziegfeld’in (Walter Pidgeon) isännöimään koe-esiintymiseen. Matkallaan tähtiluokkaan leidi tapaa samaan syssyyn ”elämänsä miehen”: uhkapeleillä ja pikkuhuijauksilla omaisuutensa hankkineen Nick Arnstein’in (Omar Sharif)... ”Hello, gorgeous”, valehtelee leffan alkajaisiksi peilikuvalleen (tietyllä itseironialla sentään) very unfunny girl eli klyyvari-Barbra todellisen vuosisadan alun kuuluisuuden roolissaan ja omallakin urallaan samalla kohti megatähteyttä ponnistaen. Mahtava laulajahan hän kieltämättä on ja kuvaus komeaa tässä muuten tyypillisen hölmössä & ylipitkässä musikaalissa, ja mihin se perheen tytärkin katoaa täysin viimeisen kolmen vartin katkerassa eroprosessissa? Kiinnostavimpia aspekteja ovatkin leffaan vain ulkokohtaisesti liittyvät seikat: egyptiläissyntyisen Sharifin ja juutalaisista juutalaisimman Streisandin rakkaustarina keskellä Kuuden päivän sodan jälkimaininkeja, sekä erikoinen ratkaisu jakaa oscar yhtäläisestä puheripulista (hehe) kärsineen mutta vieläkin tylsempää hahmoa (”Leijona talvella” 1968) esittäneen Katharine Hepburn’in kanssa. Kay Medford, Anne Francis, Lee Allen, Mae Questel, Gerald Mohr, Frank Faylen.

Greetings

Brian De Palma 1968 komedia/draama

* *

Kertomus kolmesta nuoresta newyorkilaismiehestä: Paul (Jonathan Warden) omaa yliaktiivisen libidon, Jon'in (Robert De Niro debyytissään) tyttöseikkailut uhkaavat sen sijaan jäädä vain tirkistelyasteelle ja Lloyd'in (Gerrit Graham) pakkomielteenä selvittää JFK:n murha. Kaikki he myös miettivät keinoja huijata armeijan kutsunnoissa niin etteivät tulisi lähetetyiksi Vietnamiin sotimaan... Aikansa tyypillinen kapinahenkinen, ranskalaisen Uuden Aallon jälkimainingeissa ratsastava kulttipätkä. Muutamista hauskoista oivalluksista huolimatta monessa kohtaa kuitenkin melko pitkäpiimäistä ja itsetarkoituksellista tavaraa. Allen Garfield, Rutanya Alda, Peter Maloney.

Hirttäkää heidät

Hang ’Em High

Ted Post 1968 western

* * ½

Karjanajossa oleva yksinäinen cowboy nimeltä Cooper (Clint Eastwood) ripustetaan köyden jatkoksi verenhimoisen lynkkausporukan toimesta syytettynä murhasta ja varkaudesta. Mies pelastetaan viime hetkellä ja lähikaupungissa syyttömyytensä selviää nopeasti, vaikka paikallinen pormestari/tuomari (Pat Hingle) muuten varsinainena liukuhihna-hirttäjänä tunnetaankin. Tarjottuun sheriffin virkaan suostumisensa jälkeenkin Cooperia ajaa eteenpäin vain henkilökohtainen kostonhimonsa, vaikka muitakin rikoksia ja rikollisia piisaisi koko valtavan territorion täydeltä... Väkivaltaisuutensa puolesta 1960-70-luvun vaihteen normiwestern hajoten kuitenkin juonikuvioiltaan aivan liian moneen suuntaan ristiriitaisine hahmotuksineen, mukaanlukien nuo lynkkaajatkin jotka vain aidosti erehtyivät henkilöstä - että se siitä Clintin "oikeutetusta" kostosta... Myöhemmin kolme heistä ampuu tätä vielä lähietäisyydeltä selkään notta loppuisi se jahtaaminen, mutta kun ei mikään tehoo... Inger Stevens, Ed Begley, Ben Johnson, Charles McGraw, Ruth White, Bruce Dern, L.Q.Jones. Dennis Hopper ehtii taas sekoilla pikaisessakin roolissaan siihen malliin että pois päiviltähän hänetkin hoidettava samantien.

© Paramount Pictures

Huuliharppukostaja

Once Upon A Time In The West

Sergio Leone 1968 western

* * * ½

Hölmöjen/ylityyliteltyjen spagettilänkkäreiden aatelia, ja virkistävästi ilman Clint Itäpuuta tällä kertaa: Charles Bronson'in vuoro pitää turpansa tukossa ja ampua kostoretkellään aseenheiluttelijan toisensa perään huuliharpun soittelun lomassa - viimeisenä vuorossa ollen upeasti "amerikkalainen ihanneisä" -mallinsa vastaisesti roolitettu sadistinen Henry Fonda! Jason Robards hoitelee kolmatta isompaa äijäroolia, ja vahvan riippumattoman naisen malliesimerkkiä edustaa tyrmäävä Claudia Cardinale. Alkukohtaus kuuluu legendojen joukkoon: kolme pyssymiestä (Woody Strode, Jack Elam, Al Mulock) odottelee kärsimättömänä asemalla junaa tulevaksi, ja sen viimein saapuessa sekä kohta perään matkaa jatkettuaan näkevät pölyn laskeuduttua edessään radan toisella puolella juurikin etsimänsä kaverin. Muuan roistoista toteaa: "Tultiin sua vastaan, mutta näyttää siltä että meiltä puuttuu yksi hevonen". Bronson: "Ei, teillä on kaksi liikaa"... Gabriele Ferzetti, Paolo Stoppa, Lionel Stander, Keenan Wynn.

Huulipunamurhaaja

No Way To Treat A Lady

Jack Smight 1968 rikos/jännitys

* *

Manhattanilaisen teatterin johtaja Christopher Gill (Rod Steiger) sekoaa niin pahasti palvotun näyttelijätär-äitinsä kuolemasta, että ryhtyy mitä kekseliäimpien valeroolien sekä verukkeiden avulla tunkeutumaan yksinäisten newyrokilaisnaisten koteihin ja sitten murhaa nämä. Edes tavaramerkkinsä eli uhrien otsaan maalatut punaiset pusuhuulet tai erään Kate Palmer -nimisen naapurin (Lee Remick) miehen vilaukselta näkeminen eivät vie viranomaisia pääetsivä Brummel’in (George Segal) johdolla yhtään lähemmäs ratkaisua - joten Gillin täytyy itse nostaa panoksia soittelemalla säännöllisiä kiusoittelupuheluita poliisilaitokselle! Brummelin ihastuminen hemaisevaan Palmeriin muodostaa kohta suoranaisen ”kolmiodraaman”… Steigerin mahtailevalle tyylille harvinaisen sopiva tour de force -rooli ja luultavasti todellista lähihistoriaa eli ’Bostonin kuristusmurhia’ (1962-63) peilaava makaaberi realistisuutensa kantoi tarinaa melkein loppuun asti - kunnes ratkaisuhetkillä touhunsa vajoaa pahemman kerran epäuskottavuuksien suohon. Segalin, Remickin sekä ensinmainitun alati hössöttävän juutalaismamman (Eileen Heckart) tarjoama huumoriosasto lässähtää sitten jo kättelyssä odotetun rasittavaksi, samaan aikaan kun hullu mutta nerokas sarjamurhaaja riehuu lähikortteleissa – mikä taas mahdollista mm. siksi että tuolloisella tekniikalla vaadittiin näköjään soittajan pysyttelemistä linjoilla vähintään puoli päivää tämän jäljittämiseksi… Mielenkiintoisin yksityiskohta se Steigerin uskollinen (ja pahaa-aavistamaton) palvelijatar-sihteeri (Irene Dailey), jota kohtaan pääpsykokin käyttäytyy koko ajan peräti hyväntuulisen korrektisti ja kohteliaasti. Val Bisoglio, Murray Hamilton, David Doyle, Michael Dunn, Martine Bartlett, Barbara Baxley, Doris Roberts, Ruth White, Val Avery.

Ihanat miljoonat

Hot Millions

Eric Till 1968 rikos/komedia

* * ½

Kokenut lontoolainen huijarimestari (Peter Ustinov) vapautuu viimeisimmältä linnareissultaan ja iskee silmänsä seuraavaksi suuren amerikkalaisen vakuutusyhtiön varoihin. ATK-asiantuntijana esiintyen hänestä tulee pian firman pomon (Karl Malden) lellikki, varatoimitusjohtajan (Bob Newhart) verivihollinen ja nuoren sihteerikön (Maggie Smith) rakastettu... Nykyvinkkelistä katsottuna huvittavan alkeelliset tietokonejärjestelmät isossa roolissa tässä hupailussa, joka hieman hyytyy puolivälissä ja aivan loppuratkaisut myös melkoisen epäuskottavia. Näitä korvaavat luonnollisesti Ustinovin omaleimaiset sutkaukset, herkullisimpana esimerkkinä kohtaus jossa Smith löytää siippansa huijaamat miljoonat: ”Nämähän ovat varastettuja...” – ”Varas, minäkö? Kuule minä olen kavaltaja!” – ”Ja meinaat pitää rahat?” – ”No niin vähän ajattelin”! Robert Morley, Cesar Romero.

Ikimuistoinen yö

The Night They Raided Minsky’s

William Friedkin 1968 komedia/musiikki

* *

Kertomus siitä miten ainakin legendan mukaan ihan ensimmäinen todellisiin ”paljastuksiin” johtanut strip-tease-tanssi nähtiin Brooklynin siirtolaiskortteleissa burleski-teatterishown yhteydessä v.1925 - ja vieläpä viattoman amishi-tyttösen (Britt Ekland) toteuttamana... Tulevan mestariohjaajan kabaree-hupailu kaatuu yliyritteliäisyyteensä ja useiden slapstick-farssituokiodenkin ohessa loppupuolen draamailujen mahdottomuuteensa, joistain kohtalaisista lavahetkistä huolimatta. Myös Elliott Gould menee melko perusteellisesti hukkaan epämääräisessä roolissaan nuorempana teatteripomo-Minskyna, eikä viranomaisten ja ”moraalinvartijoiden” logiikan suhteen pysy senkään vertaa kärryillä - siis että miten liipasimella olivat todellisuudessa kyseisten mestojen sulkemiset ja mitä esim. Eklandin tissien vilahtamisesta oikeasti seurasi? ”Cabaret” (1972) teki kaiken joka osa-alueella paremmin muutama vuosi myöhemmin. Jason Robards, Norman Wisdom, Forrest Tucker, Harry Andrews, Joseph Wiseman, Denholm Elliott, Jack Burns, Bert Lahr, Gloria LeRoy.

Jos...

If....

Lindsay Anderson 1968 draama

* * ½

Brittiläisen sisäoppilaitosmaailman vanhoilliset perusrakenteet huojuvat kun nuori "ristiretkeläinen" Mick (Malcolm McDowell) pistää tuulemaan... Vertauskuvallinen, symbolinen aikansa kapinallinen lapsi: jonkinlaisessa päihteessä uppoaisi varmasti parhaiten... David Wood, Richard Warwick, Christine Noonan, Rupert Webster, Robert Swann, Hugh Thomas, Michael Cadman, Peter Sproule, Peter Jeffrey, Anthony Nicholls, Arthur Lowe, Mona Washbourne..

Jääasema Zebra

Ice Station Zebra

John Sturges 1968 seikkailu/jännitys/toiminta

* *

Kylmän sodan tuulia osittain onnistuneesti käsittelevä meri/napajäätikköseikkailu Alistair MacLean'in romaanista on kuitenkin etenkin alkupuoleltaan aikamoisen tapahtumaköyhä, ja myös jäämaisemiensa osalta turhan ilmiselvä studiolavastus sekä kaikesta jännityksen nostattamisesta huolimatta loppuratkaisujen sovinnaisuus jättävät laimeahkon jälkimaun. Ja mihin perustui noinkin iso luottamus siihen mukana hengailevaan ryssäagenttiin (Ernest Borgnine)? Rock Hudson, Patrick McGoohan, Jim "NFL:n kuningas" Brown, Tony Bill, Lloyd Nolan, Alf Kjellin, Gerald S. O'Loughlin.

Kahden miehen helvetti

Hell In The Pacific

John Boorman 1968 sota/seikkailu/draama

* *

Amerikkalainen ilmavoimien upseeri (Lee Marvin) pelastuu pommikoneensa pudottua syrjäiselle Tyynenmeren saarelle, jossa jo ennestään asustaa toinen haaksirikkoinen - tämän ollessa valitettavasti vain vihollispuolen eli Japanin keisarillisen armeijan edustaja (Toshirô Mifune). Miesten välillä käynnistyy pitkällinen kissa-hiiri-leikki viimemainitun suojellessa mm. makean veden varastojaan maanisella sinnikkyydellä, mutta kun eivät toisiaan kättelyssä saakaan hengiltä niin jonkinlaiset keskinäisen yhteistyön ja avunannon mahdollisuudetkin alkavat väikkyä ilmassa… Leffoja jotka saavat kiittämään yläkertaa kelausnappulan olemassaolosta (hehe): Boormanin myöhempääkin uraa leimanneen ”luonnon armoilla” -kuvauksen tylsyyttä kompensoivat pätevät pääosalegendat vain ajoittain, lisäksi olisi kiinnostanut edes lyhyt väläys sen melko uskomattoman hulppean (ja avomerimyrskyt kestävän) lautan rakennusvaiheista…

© Metro-Goldwyn-Mayer (MGM)/Stanley Kubrick Productions

2001: Avaruusseikkailu

2001: A Space Odyssey

Stanley Kubrick 1968 scifi

* * * * ½

Ihmiskunnan aamu. Apinamiehelle ilmestyy salaperäinen musta monoliitti, ja lähes samantien hän oppii käyttämään tapiirinluuta aseenaan ja työkalunaan - tässä järjestyksessä. Eikä aikaakaan, kun ensimmäinen keksintö on jo kehittynyt Kuuta kohti seilaavaksi avaruusalukseksi... Edelleen historian merkittävin scifi-elokuva, vaikka aiheena oleva vuosikin tuli ja meni jo. Kubrickille tyypillisesti kliininen, kriittinen, musertavan filosofinen ihmisolennon kehitys(?)kertomus jonka kylmyyttä korostaa tässä sopivasti ympärillä levittyvä musta avaruus ja inhimillisin tekijä(!) on murhaajaksi äityvä tietokone HAL (=IBM). Loppupuolen kuuluisa "trippi-kohtaus" älyttömässä kestossaan leffan ainoa suurempi valittamisen aihe. Keir Dullea, Gary Lockwood, William Sylvester, Daniel Richter, Douglas Rain, Leonard Rossiter.

Kotkat kuuntelevat

Where Eagles Dare

Brian G. Hutton 1968 sota

* * ½

Hyvälaatuinen II maailmansota -seikkailu, pääosissa kovaa tehtävää Saksanmaalla hoitelemassa Eastwood'in Clintti ja Burton'in Riku. Alistair MacLean -filmatisointien aatelia, tosin se miten hommassa lopulta käy on yhtä "epäselvää" kuin Korkeajännitys-lehden tarinoissa... Mary Ure, Patrick Wymark, Michael Hordern, Donald Houston, Peter Barkworth, William Squire, Robert Beatty, Anton Diffring, Ferdy Mayne.

Krakatoa -tulivuorisaari

Krakatoa: East Of Java

Bernard L. Kowalski 1968 seikkailu/jännitys

* ½

V.1883. Kapteeni Hanson’in (Maximilian Schell) kipparoimaan kuunariin ahtautuu monenkirjavaa matkustajaa sen lähtiessä Itä-Jaavan reitilleen – mukaanlukien kolmenkymmenen kahlevangin porukka. Eräänä sivutehtävänä olisi käydä matkan varrella poimimassa uponneeseen laivaan jäänyt helmiaarre, mutta viereisen tulivuorisaaren Krakatoan (tai -taun) vulkaaninen toiminta on voimistunut viime päivinä uhkaavasti... Kuuluu varhaiseen, sittemmin 70-luvulla valloilleen ryöpsähtäneiden katastrofileffojen genreen tuttuine näyttelijänaamoineen ja eeppisine luonnonmullistuksineen, mutta huolimatta Schellin ikipätevästä suorituksesta enimmäkseen tylsää tavaraa epäuskottavuuksineen: etenkään ”sukeltajamestari” Brian Keith’in opiaattipohjaisia sekoiluja ei jaksa, ja sen purkauksenkin ensisijaiset ilmiöt (historian kovaäänisimmät räjähdykset olisivat kuurouttaneet matkalaiset välittömästi, samalla kuin massiivinen tuhkasade tukehduttanut) jätetty käytännön syistä pois. Diane Baker, Barbara Werle, Sal Mineo, Rossano Brazzi, John Leyton, J.D. ”Sheriffi McCloudin pomo” Cannon, Jacqueline Chan, Marc Lawrence, Niall MacGinnis.

Leijona talvella

Lion In The Winter

Anthony Harvey 1968 draama

* *

Herran vuonna 1183 Englannin vanhan kuninkaan Henrik II:n (Peter O'Toole) valta-asemaa yrittävät vuoron perään horjuttaa niin omat pojat (Anthony Hopkins, Nigel Terry, John Castle) kuin häikäilemätön ja suorapuheinen Eleanor-vaimokin (Katharine Hepburn)... Tällä kertaa tylsällä tavalla teatraalinen historialuento, jossa lähes jokaisen roolihahmon mielialat ja motiivit vaihtelevat yhdenkin kohtauksen aikana moneen kertaan ärsyttävän selittämättömästi - joku voisi puhua ylinäyttelemisestäkin mutta eihän se kai ole mahdollista näin suurten nimien kohdalla...? Hepburn pääsi kaikesta huolimatta pokkaamaan jo kolmannen oscarinsa, samalla kuin kyseessä Hopkinsin omasta mielestäni kovin yliarvostetun elokuvauran debyytti. Tuleva Bondi Timothy Dalton puolestaan esittää poikiin päin kallellaan olevaa Ranskan nuorta kuningasta Filip'ia. Jane Merrow, Nigel Stock, Kenneth Ives, O.Z.Whitehead.

Mafiaveljekset

The Brotherhood

Martin Ritt 1968 rikos/draama

* * ½

Mafiacapo Francesco ’Frank’ Ginetta (Kirk Douglas) New Yorkista on pakotettu asustelemaan tällä haavaa maanpaossa Sisiliassa syrjäisellä kukkulahuvilallaan vaimonsa (Irene Papas) kera, kun saa kaikesta huolimatta mieluisia yllätysvieraita Amerikoista: nuoremman veljensä Vince’n (Alex Cord). Hyväntuulisen illallisen jälkeen viimemainittu vetäytyy huoneeseensa lepäämään, jolloin vaimo muistuttaa Frankia miten ”tappajasi voi olla sekin johon eniten luotat” – mikä vie aluksi epäuskoisen miehen muistoissaan viime vuosien tapahtumiin... Odottamattoman paljonkin sisällöllisiä yhteneväisyyksiä verrattuna muutamaa vuotta myöhemmin ensi-iltansa saaneisiin ”kaikkien mafialeffojen kummisetiin” (1972, 1974): suvun ”kunniallinen” armeijataustan omaava nuorimies ryhtyy omasta tahdostaan perheen palvelukseen vaimonsa (Susan Strasberg) mielipiteestä välittämättä, veljesmurha, hedelmillä leikittelyt pienen sukulaispojan kera...! Eeppisyydessä jäädään toki valovuosia, mutta suurimman pettymyksen tuottaa silti kaikessa ilkikurisuudessaan ja järjestönsä realiteettien ymmärtämättömyydessään Douglasin hahmo – kun tyhmempikin mafioso tajuaisi, että siinä vaiheessa kun sooloilemaan ruvetaan niin silloin pitää löytyä myös massaa ja vipuvartta pistää kaikki muut kylmiksi... Vastapainoksi näyttelijäkaartin parhaimmistoa edustaa taas kerran mahtavasti suoriutuva sivuosakonkari Luther Adler. Murray Hamilton, Eduardo Ciannelli, Joe De Santis, Connie Scott, Val Avery, Val Bisoglio, Alan Hewitt, Barry Primus.

The Mercenaries

The Mercenaries/ Dark Of The Sun

Jack Cardiff 1968 seikkailu/toiminta

* *

Kongon kriisin aikaan 1960-luvun alussa sekasortoinen ja useamman ryhmittymän valtataistelun halvaannuttama valtio on otollista maaperää eri puolilta Eurooppaa saapuville palkkasotureille. Niinpä myös brittikapteeni Curry (Rod Taylor) paikallisen apurinsa/tulkkinsa kersantti Ruffo'n (Jim Brown) kera ottaa vastaan tehtävän hakea erikoisvarustellulla junalla raakalaismaisten Simba-joukkojen hallitsemalta alueelta sekä ansaan jääneen ryhmän siviilejä että belgialaisyhtiön omistaman timanttiaarteen sikäläisestä pankkiholvista. Neljänkymmenen mustan sotilaan lisäksi matkalle tarvitaan kaksi vähemmän luotettavaakin miestä: alkoholisoitunut lääkäri Wreid (Kenneth More) ja (ex-)natsi nimeltä Henlein (Peter Carsten)... Aikoinaan kohua herättäneen brutaali väkivalta (eritoten mitä siviilien kohtaloon tulee) ja Taylorin jämäkkä suoritus korvaavat vain hieman etenkin loppupuolella koettavia epäuskottavuuksia sekä jo pöyristyttävän stereotyyppisiä hahmotuksia: hyväsydämisen juoppo-tohtorin lisäksi jeesustakin ihanteellisempi ex-jenkkifutari Brown, ja natsihan saattaa kyllä helpostikin olla tunteeton kautta ahne muttei todellisuudessa koskaan näin umpityperästi peliään pelaava. Eikä voi noille eurooppalaissiirtolaisillekaan ihan yleisesti muuta taas todeta kuin: "H-vettiäkö läksitte?". Yvette Mimieux, André Morell.

Mestaripakoilija

The Secret War Of Harry Frigg

Jack Smight 1968 sota/komedia

* *

Viisi liittoutuneiden kenraalia - kaksi amerikkalaista (Tom Bosley, Andrew Duggan), kaksi brittiä (John Williams, Charles Gray) ja yksi ranskalainen (Jacques Roux) - jää samanaikaisesti vihollisen vangiksi italialaisessa kylpylässä kesällä 1943 ja kuljetetaan ”vankilaansa” eli pohjoisempana sijaitsevaan hulppeaan kartanoon, jossa tarjoilu on kuin hotellissa ja emäntänäkin toimii äskettäin leskeksi jäänyt nuori hemaiseva kreivitär (Sylva Koscina). Sotamies Frigg (Paul Newman), varsinainen laiskuri mutta kuten lukuisten arestituomioidensa yhteydessä todistanut ennen kaikkea pakomestari, pestataan esimiesten toimesta hakemaan valeupseerin asussa kenraalit omien puolelle... Silkalla hölmöilyllä ja typeryyksillä täytetty sotafarssi puoleenväliin asti, kunnes nuo siunatut sakemannit tulevat ja pistävät julmetulla komennollaan ryhtiä niin tapahtumiin kuin hahmoihinkin Newman etunenässä. Vito Scotti, Werner Peters, James Gregory, Fabrizio Mioni, Johnny Haymer, Norman Fell, Buck Henry.

Morsian pukeutui mustaan

La mariée était en noir

Francois Truffaut 1968 rikos/jännitys

* * ½

Nainen (Jeanne Moreau) päättää tappaa järjestelmällisesti ne viisi miestä (Claude Rich, Michel Bouquet, Michael Lonsdale, Jean-Claude Brialy, Daniel Boulanger) jotka - vaikkakin vahingossa - aiheuttivat sulhasensa kuoleman kesken hääjuhlien... Mustanpuhuva tarina "kaiken" menettäneen naisen kostosta, minkä onnistumisessa kohteensa tarjoavat hieman liiankin otollisia tilaisuuksia: oliko esim. kovinkin tavallista Ranskassa tuo että opettaja voi tupsahtaa yht’äkkiä kutsumatta kenen tahansa oppilaansa kotiin laittamaan ruokaa ja kaitsemaan tätä? Hitchcockmaisia sävyjä riittää odotetustikin, olihan Truffaut eräs mestariohjaajan hartaimpia ihailijoita. Charles Denner, Alexandra Stewart, Sylvine Delannoy.

Mustaa valkoisella

Jörn Donner 1968 draama

* * ½

Myyntiedustaja (Jörkka ite) on näennäisesti työssään menestyvä ja onnellisesti naimisissa oleva mies, joka kuitenkin jahtaa firman nuorta konttorityttöä (Kristiina Halkola) maanisella sinnikkyydellä... Kiintoisilla roolihahmoilla (esim. Donnerin työkaverit Jukka Virtanen ja Lasse Mårtensson) täytetty ihmissuhdeleikki, joka olisi vielä huomattavasti parempikin jos dialogiin olisi panostettu edes hiukan enemmän - etenkin juuri halvaantuneenoloisen pääosanesittäjänsä osalta. Kyseisen vuoden euroviisuedustajamme Kristiina Hautala laulaa "Kielletyt käskyt" -biisin ja Koivistolaisten herkkublondisiskokset ketkuttelevat mainoskuvauksissa. Liisamaija Laaksonen, Marja Korhonen, Pehr-Olof Sirén, Arno Carlstedt, Tuula Nyman, Eero Melasniemi.

© Image Ten/Laurel Group

Night Of The Living Dead

George A. Romero 1968 kauhu

* * * ½

Sisko ja veli (Judith O'Dea, Russell Streiner) vierailevat isänsä haudalla entisillä kotiseuduillaan. Hautausmaalla veli alkaa muistella miten hänellä oli tapana lapsuusvuosina kiusoitella siskoaan vaanivilla hirviöillä: "They're coming to get you, Barbara"! Samassa sisaren kimppuun hyökkääkin hirviö: elävä kuollut. Syntyneessä tappelussa veli saa surmansa mutta hysteerinen neito pääsee pakenemaan läheiseen, hylätyltä vaikuttavaan taloon... Romero iskeytyi välittömästi kauhuohjaajien eliittiin tällä kengännauhabudjetilla tehdyllä, valtavan kulttisuosion saavuttaneella debyyttielokuvallaan. Kaikki myöhempienkin zombie-elokuviensa elementit heti framilla: helikopterit, musta sankari (Duane Jones), lohduton tunnelma ja motto: "Ampukaa niitä päähän"! Vietnam-ajan vertauskuviakin jos haluaa niin tästä niitä helposti löytää. Karl Hardman, Marilyn Eastman, Keith Wayne, Judith Ridley, Kyra Schon.

© Tigon British Film Productions/AIP

Noidantappaja

The Witchfinder General/ The Conqueror Worm

Michael Reeves 1968 draama/toiminta/kauhu

* * * *

Sisällissota riehuu 1640-luvun Englannissa. Cromwell'in (Patrick Wymark) joukoissa taisteleva luutnantti Marshall (Ian Ogilvy) hyvästelee lyhyen visiitin jälkeen rakkaansa (Hilary Heath), joka asuu setänsä pastori Lowes'in (Rupert Davies) luona pienessä kyläkirkossa. Nuoren miehen on palattava rintamalle mutta lupaa ennen lähtöään suojella tyttöä kaikelta pahalta, nyt ja aina - ei kuitenkaan aikaakaan kun seudulle saapuu pahamaineinen 'noidantappaja' Matthew Hopkins (Vincent Price) apurinsa (Robert Russell) kera: paholaisen palvonnasta syytetty pastori hirtetään ja tyttö raiskataan. Asiasta kuultuaan Marshall menee raivosta ja kostonhimosta suunniltaan... Michael Reeves oli kolmannen teoksensa valmistuttua brittielokuvan kenties suurin ohjaajalupaus, mutta kuoli yllättäen 25-vuotiaana barbituraattien yliannostukseen. Itsemurhaakin epäilty, ja koska tässäkin kyseessä hyvin mahdollisesti kaikkien aikojen epätoivoisin tuotos ylettömässä brutaaliudessaan (joka alkaa ja päättyy naisen hallitsemattoman kirkunan säestyksellä) niin enpä ihmettelisi. Leffan pää"tähti", kinkkunäyttelijöiden kuningas Price erehtyi kerran ylpeilemään ohjaajalle tämän kanssa riideltyään: "Minä olen tehnyt yli 70 elokuvaa!" johon Reeves: "Minä taas kolme hyvää". Nicky Henson, Tony Selby, Bernard Kay, Godfrey James, Wilfred Brambell.

Noin 7 veljestä

Jukka Virtanen 1968 komedia/seikkailu

* *

Speden versiointi iloisen rosvojoukkonsa pomosta Robin Hood'ista ja omaisuuttaan pahalta linnanherralta (Juhani Kumpulainen) perimään saapuvasta Sir Wilhelmistä (vääräleuan itsensä heiluessa nyt peräti molemmissa päärooleissa) lähtee loistavasti liikkeelle, kun Dannyn esittämän trubaduurin tarttuva hitti "Seitsemän kertaa seitsemän" soi ja Wilhelmin olisi tarkoitus jo tulomatkallaan jäädä kreivi Rautahanskan (Helge Herala) moninkertaisten ansojen uhriksi - mutta mitä vielä... Vaan tämän jälkeen koko homma lässähtää kummallisesti ja vitsitkin järjestään todella väsyneitä, lavasteisiin ynnä muuhun rekvisiittaan kaikki tarmo ilmeisesti uponnut tällä kertaa? Kuumailmapalloaan esittelemässä alan ammattilainen Veikko Kaseva joka kymmenisen vuotta myöhemmin putosi erään näytöksen yhteydessä kuolemaansa, ja perimätiedot kertovat kuinka myös Tuck-munkkia esittävälle ohjaaja-Virtaselle oli käydä yhtäläisen kohtalokkaasti jo tämän leffan kuvauksissa... Simo Salminen, Leo Jokela, Vesa-Matti Loiri, Ere Kokkonen, Olavi Ahonen, Veikko Sinisalo.

© Romulus Films/Warwick Film Productions/Columbia Pictures

Oliver!

Carol Reed 1968 musiikki/draama/komedia

* * *

1830-luku, Englanti. Pikkukaupunkilainen orpopoika Oliver (Mark Lester) myydään hautaustoimiston pitäjälle (Leonard Rossiter), mutta kohteluunsa tyytymättömänä epeli lähtee pian matkoihinsa ja pakenee Lontooseen. Sielläpä ei sitten kodittoman tarvitse kauaa katuja tallustella kun ollaan alamaailman kanssa tavalla tai toisella tekemisissä... Viiden oscarin musikaali pohjautuen Charles Dickens'in klassikkoromaaniin "Oliver Twist" (1838) paranee kovasti loppua kohden, eikä ihan joka kohtausta sittenkään vedetä tanssahdellen ja lauleskellen. Omat melkoisen mahtipontiset koreografiansa ja paraatinsa tästäkin toki löytyvät, mutta onneksi biisitkään eivät missään nimessä lajityyppinsä historian tylsimmästä päästä. Näyttelijäpuolelta mieleen jäävät erityisesti nuori taskuvaras Dodger (Jack Wild) sekä tämän oppi-isä Fagin (Ron Moody) - Lester-Oliverin kohdallahan riitti että on koko ajan söpö ja viaton kuni 'Pinokkio' ikään... Shani Wallis, Oliver Reed, Harry Secombe, Hugh Griffith, Joseph O’Conor, Megs Jenkins.

Paholaisen morsian

The Devil Rides Out/ The Devil’s Bride

Terence Fisher 1968 kauhu

* *

1930-luku, Etelä-Englanti. Aatelisherra ja okkultismiasioiden tuntija Duc de Richleau (Christopher Lee) matkustaa ystävänsä Rex van Ryn’in (Leon Greene) kera tapaamaan Simon-nimistä nuortaherraa (Patrick Mower) tämän huolestuneen isän pyynnöstä. Kartanossa vietetään parhaillaan "astrologiakerhon" juhlia, joiden yhteydessä löytyykin pian selkeitä mustan magian harjoittamiseen viittaavia merkkejä... Lupaavia aihioita sisältävä saatananpalvontamessu kaatuu pitkälti onnettomiin efekteihinsä ja heikkomielisiin uhreihinsa: minuutin välein joku taas riivaustilassa lähi- tai kaukohypnoosin uhrina. Lee jälkeenpäin sanonutkin että haluaisi tehdä lukuisista kauhuhutuistaan juuri tämän uudestaan paremmin tehostein. Charles Gray, Nike Arrighi, Sarah Lawson, Paul "Kyllä herra pääministeri" Eddington.

Paholaisen prikaati

The Devil’s Brigade

Andrew V. MacLaglen 1968 sota

* *

Tositapahtumiin perustuva kuvaus II maailmansodassa taistelleesta amerikkalais-kanadalaisesta erikoisyksiköstä, joka monivaiheisen koulutuksen jälkeen lähetetään suorittamaan kaikkein uhkarohkeimpia tehtäviä Liittoutuneiden Italian valloituksen (1942-44) yhteydessä... Rutiinimaisen helposti hoituvien operaatioiden tylsyyttä paikkaavat mukavan kompleksiset rykmentinkomentajien (William Holden, Cliff Robertson) hahmotukset tässä "Likainen tusina" (1967) –menestyksen toistoa yrittelevässä sotaseikkailussa. Mutta miksi nytkin jenkkimosurien piti olla alkuunsa juuri sitä pahinta pohjasakkaa? Vince "Tri Ben Casey" Edwards, Andrew Prine, Jeremy Slate, Claude "Rekkakuskit" Akins, Richard Jaeckel, Jack Watson, Bill Fletcher, Carroll "Archie Bunker" O’Connor, Richard Dawson, Michael "Klaatu" Rennie, Luke Askew.

Pahuksenmoiset pirskeet

The Party

Blake Edwards 1968 komedia

* *

Peter Sellers jälleen kerran Edwardsin ohjauksessa intialaisena herra Baksi'na, jonkinlaisena Tati'n ja Mr. Bean'in välimuotona (siis täytenä imbesillinä) osallistumassa ison elokuvapomon järjestämiin kemuihin. Ajankohdalle tyypillisesti oma sijansa mm. hippimielisen nuoremman polven ja vanhemman pukuväen sujuvalla sekoittumisella asiakaskunnan osalta, kuten myös kylpyvaahdolla sekä maalatulla norsulla... Muutama muistettava vitsi (etenkin se "birdie num num" -kohtaus), muuten tylsähköä sekoilua - oikeassa elämässähän Sellers oli kuulema varsinainen bileiden tunnelmantappaja jatkuvine masennuskohtauksineen... Claudine Longet, Gavin "Captain Stubing" McLeod.

Parittomat kaverukset

The Odd Couple

Gene Saks 1968 komedia/draama

* * ½

Pokeriporukan yksi jäsenistä nimeltään Felix Ungar (Jack Lemmon) on juuri kokenut riipaisevan avioeron, niinpä kaverinsa alkavat lievästi huolestumaan kun seuraavana peli-iltana miestä ei näy eikä kuulu - ja totta tosiaan: tämä olisikin jo hypännyt hotellinsa ikkunasta kadulle jos vain olisi saanut sen auki! Päättää sitten sentään käväistä vielä kerran vierailulla hyvästelemässä vanhat kamunsa, vaan kuka ottaisi suojelukseensa tuon muutenkin erittäin ärsyttäviä pakkomielteitä ja tapoja omaavan hepun...? Erään tunnetuimmista Hollywoodin vakiopareista muodostaneiden Lemmonin ja Walter Matthau'n herkullisen sanailun varassa etenevä tragikomedia paranee loppua kohti, kunhan nuo hieman rasittavatkin pelikaverit jäävät onneksi yhä enemmän sivurooliin. John Fiedler, Herb Edelman, David Sheiner, Larry Haines, Monica Evans, Carole Shelley.

Petulia

Richard Lester 1968 draama

* ½

San Francisco kuumimpaan hippiaikaan. Eliittileidi Petulia Danner (Julie Christie) ryhtyy oikein työkseen piirittämään juhlissa tapaamaansa tri Archie Bollen'ia (George C. Scott), huolimatta omankin miehensä (Richard Chamberlain) paikallaolosta sekä myös Archien henkilökohtaisista avioerosotkuista vaimoineen (Shirley Knight) ja lapsineen... Tavattoman tylsä keski-ikäisten suhderalli mukasyvällisine mutta oikeasti vain täyspimeine sananvaihtoineen ja käyttäytymisineen (ulkonäöltäänkin vieroksumani) Christien erityisesti kunnostautuessa, eikä ympärillä sekoileva hippinuoriso auta tietenkään asiaa vähääkään - siihen sitten vielä tuo tärkeää roolia jostain epäselvästä syystä ottava meksikolaiskakara pisteenä iin päälle. Pikaisesti esiintymässä käväisevät bändilegendat Grateful Dead sekä Big Brother And The Holding Company (keulakuvanaan ikimuistoinen Janis Joplin) ainoa kiinnostusta herättänyt sivuseikka. Joseph Cotten, Arthur Hill, Pippa Scott, Kathleen Widdoes, Robert Bowen, Ruth Kobart.

Punahilkka

Timo Bergholm 1968 draama

* ½

Anja (Kristiina Halkola) on juuri täysi-ikään ehtinyt koulukoti-tyttö, laitoksensa sijaitessa tyypilliseen tapaan maaseudun rauhassa kaukana kaupunkielämän houkutuksista. Mutta vaikka johtajatarkin (Sirppa Sivori-Asp) jo ilmoittanut - perusopintojen lähetessä lopullista valmistumistaan - tytön siirtymisestä lähiaikoina kaupunkiasuntolaan/työharjoitteluun, niin vielä ei Anja ole ihan valmis luopumaan ”ykköskapinallisen” roolistaan. Tästä joutuu kärsimään eniten Tarja-niminen uusin tulokas (Petra Frey)… Piinallinen epämääräisyys niin henkilöhahmoiltaan kuin tapahtumiltaankin aiheuttaa taas kerran sen, että vain ajankuvaukseltaan kiinnosti minkä kiinnosti tämä naisnäkökulma 60-luvun ”kurittomaan sukupolveen”. Erityisesti Halkolan hahmoon ja motiiveihinsa ei tahdo saada otetta, samalla kuin Freykin vaan tulee, katsoo ja katoaa ties minne - ja hetken kesti myös tajuta että tuo vanhempi herrasmies Pöystikin oli pelkkä satunnainen kyydintarjoaja... Toisin sanoen oppilaitos ei katsonut velvollisuudekseen varmistaa vastavapautuneidenkaan teinityttöjensä pääsyä määränpäähänsä? Hannu Kahakorpi, Irma Seikkula, Eila Pehkonen, Kari Kihlström, Milja Ahola, Eriikka Magnusson.

Päänahanmetsästäjät

The Scalphunters

Sydney Pollack 1968 western

* *

Erämaiden konkari ja turkismetsästäjä Joe Bass (Burt Lancaster) tulee ryöstetyksi koko talven saaliistaan tutun kiowajoukon toimesta, jotka ”reiluina miehinä” jättävät kuitenkin vastalahjan: kaappaamansa neekeriorjan (Ossie Davis). Epäsovinnainen kaksikko lähtee seuraamaan porukkaa, joka puolestaan joutuu kohta pahamaineisen Jim Howie’n (Telly Savalas) johtaman roistosakin yllättämäksi ja nahat vaihtavat taas omistajaa – mikä ei muuta Bassin suunnitelmia hankkia omaisuutensa takaisin hinnalla millä hyvänsä hiukkaakaan... ”Kojak”-Savalasin ja suorasanaisen sussunsa Shelley Winters’in keskinäinen tulikivenkatkuinen suhde huumoripitoisine sananvaihtoineen viihdyttää enemmän kuin Lancasterin & Davisin rasismipainotteinen (luonnollisesti) vastaava – jälkimmäisen roolia kun pilattu urakalla tekemällä tästä professoritason akateemikko eli taas kerran maailman mallikelpoisin rotunsa edustaja. Silti riittävän tyhmä pyrkimään puheväleihin ja jopa tanssimaan rosvokoplan vankina näiden naisseuralaisten kera, kun jo pitemmästä katseesta seuraisi vähintään rajummanpuoleinen pahoinpitely... Ei sillä etteikö hallitsisi tietenkin nyrkkihommatkin sitten tarvittaessa. On ne! Dabney Coleman, Paul Picerni, Dan Vadis, Armando Silvestri, Nick Cravat.

Rachel Rachel -tahdon rakastaa

Rachel Rachel

Paul Newman 1968 draama

* *

Rachel Cameron (Joanne Woodward) on maalaiskylänsä keski-ikäinen luokanopettaja, edelleen äitinsä (Kate Harrington) kanssa asuva ja ujouttaan ym henkisistä syistä vanhaksipiiaksi jäänyt. Mutta varsinkin paikkakunnan erinäisissä yhteistilaisuuksissa tuntuisi hänellekin kosijoita riittävän, niin että jospa sittenkin…? Newman teki varhaiset ’cassavetesit’ ja laittoi oman vaimonsa kameran eteen kokemaan monenlaisia ahdistustiloja seksuaalisine jännitteineen. Woodward ei kuitenkaan yllä samanlaiseen herkkyyteen kuin esim. Geraldine Page aiemmin vastaavassa roolissaan ”Kivinen enkeli” -leffassa (1961), ja myös lapsuusaikansa aiheuttamat traumat jäävät epämääräisiksi – samalla kuin se ’uskonnollinen hurmos’ -kohtaus haukotuttavan kliseinen. James Olson, Estelle Parsons, Donald Moffat, Terry Kiser, Frank Corsaro, Bernard Barrow, Geraldine Fitzgerald.

Rautainen Coogan

Coogan's Bluff

Don Siegel 1968 toiminta

* * ½

Ensimmäinen Siegel/Eastwood -yhteistyö asettaa jo selvät suuntaviivat tulevillekin Clintin poliisirooleille, äijän ollessa tässä vielä stetsoneineen melkein enemmän villin lännen sheriffi kuin mikään suurkaupungin (New Yorkin) pukuetsivä. Jämäkkää toimintaa eikä ihan niin itsetietoista kuin myöhemmin leffakansan ikonina. Alkuperäisnimi viittaa myös kuuluisaan newyorkilaiseen maamerkkiin eli Ylä-Manhattanilla sijaitsevaan kukkulaan, jonka laelta saattoi aikoinaan nähdä ilmaiseksi ainakin osan baseball-ottelua alapuolellaan sijainneelta New York Giantsin kotistadionilta Polo Groundsilta. Susan Clark, Lee J. Cobb, Don Stroud, Tisha Sterling, Betty Field, David Doyle, Seymour Cassell.

Romeo ja Julia

Romeo And Juliet

Franco Zeffirelli 1968 draama

* * ½

Verona, 1500-luku. Kaupungin kaksi mahtisukua, Montaque’t ja Capulet’it, ovat jatkuvassa kahnauksessa keskenään – usein verisinkin seurauksin. Tätä menoa yrittää paikallinen käskynhaltija (Robert Stephens) hillitä parhaansa mukaan, uhaten lopulta seuraavaa rauhanrikkojaa kuolemantuomiolla. Lordi Capulet (Paul Hardwick) päättääkin järjestää parempien aikojen merkiksi suuret juhlat, joissa julistettaisiin myös 14-vuotiaan tyttärensä Julian (Olivia Hussey) sekä kreivi Paris’in (Roberto Bisacco) kihlaus. Vaan kun tilaisuuteen vaivihkaa kavereineen saapunut Lordi Montaguen (Antonio Pierfederici) teinipoika Romeo (Leonard Whiting) äkkää nuoren prinsessan, on hän välittömästi ja lievästi sanoen myytyä miestä… Viimemainittu revittelee kiihkeyksissään välillä koomisiinkin ulottuvuuksiin erinomaisen ja samalla varsinaisen teini-venuksen Husseyn vastaparina tässä Shakespeare’n yhdessä kuuluisimmista ja kopioiduimmista. Komea ohjaus, lavastus ja puvustus kompensoi puolestaan yleisen holtittomuuden hämmästelyä, mikä vie tehoa jopa klassisista klassisimman rakkaustarinan traagisuudelta: miksei Stephens nyt ensi töikseen laita voimaan aseiden totaalista kantokieltoa julkisilla paikoilla? Nino Rota'n pakahduttavan tunnusteeman jääminen lähtemättömästi mieleen varmistetaan myös läpi elokuvan soimisellaan. Milo O’Shea, Pat Heywood, Michael York, John McEnery, Natasha Parry, Bruce Robinson.

Rosemaryn painajainen

Rosemary's Baby

Roman Polanski 1968 kauhu

* * * * ½

Rosemary (Mia Farrow) muuttaa näyttelijämiehensä (John Cassavetes) kanssa uuteen hienoon asuntoon New Yorkin kerrostaloalueella. Naapurissa asuva vanha pariskunta (Ruth Gordon, Sidney Blackmer) alkaa heti hieroa tuttavuutta uusien tulokkaiden kanssa, hieman tungettelevaankin tyyliin - ennen kaikkea he ovat kiinnostuneita nuorenparin lapsentekoaikeista... Polanskin epätasaisesti nousujohteisen uran huippu (minkä jälkeen vuoristorata jatkunut jatkumistaan helmineen ja floppeineen) perustuen Ira Levin'in menestyskirjaan ja suosimaansa "pirullinen aviomies" -teemaan. Tapahtumat sijoittuvat samaan 'Dakota'-nimiseen kerrostalokompleksiin jonka sisäpihalla ammuttiin muuan John Lennon noin 13 vuotta myöhemmin, eli viikatemies todellakin kulkee monin tavoin tämän polakkiohjaajan kantapäillä... Leffan ainoa mutta melko iso miinustekijä (etenkin loistaviin naissuorituksiin verrattuna) tylsä Cassavetes, kun loppuun asti suunnitelmissa olleista mm. Robert Redford ja Warren Beatty kieltäytyivät. Maurice Evans, Ralph Bellamy, Charles Grodin, Patsy Kelly, Victoria Vetri, Elisha Cook Jr.

Saalis

The Split

Gordon Flemyng 1968 rikos/toiminta

* *

Hämärän menneisyyden omaava musta mies (Jim Brown) palaa vuosien poissaolon jälkeen kotimaisemiin Los Angelesiin, mielessään ”se viimeinen iso keikka” liittyen ottelun aikana(!) toteutettavan jenkkifutisstadionin kassan ryöstöön. Omaperäisesti suoritetun rikoskumppanien rekrytoinnin jälkeen suunnitelmat pitääkin enää hyväksyttää ex-vaimolla (Diahann Carroll)… Ohjauksellisesti koko ajan kömpelö, mutta aluksi sentään juonenkehittelyjensä puolesta siedettävissä mitoissa pysyttelevä köyhän miehen "Peli on menetetty" (1956) räjähtää sitten melko täydellisesti käsiin sen vuokraisännän (James Whitmore) aiheuttaman ”käänteen” kohdalla. NFL-supertähti Brownin näyttelijätyön köykäisyyttä kompensoi puolestaan erinomaisen mielenkiintoinen sivuosakaarti: Julie Harris, Ernest Borgnine, Gene Hackman, Donald Sutherland, Warren Oates, Jack Klugman…

Shalako

Edward Dmytryk 1968 western

* * ½

Vallan pätevä lännenseikkailu Shalako-nimisestä vaeltelijasta (Sean Connery), joka tekee minkä voi pelastaakseen intiaanien maille metsästysreissulle tunkeutuneet ylimieliset eurooppalaisaateliset punanahkojen kynsistä - tai ainakin sen porukan hehkeimmän blondin (Brigitte Bardot). Hieman kyllä ihmetytti miten mm. niillä vankkureilla ei päässyt päivänkään etumatkalla villejä karkuun mutta mitäpä noista... Leonen spagettiwesternien tasoa (vähintään) ja samanhenkinen muutenkin. Peter van Eyck, Stephen Boyd, Honor Blackman, Jack Hawkins, Eric Sykes, Alexander Knox. Mustaakin mustempi Woody Strode jälleen jostain syystä inkkaripäällikkönä kuten “He ratsastivat yhdessä” –leffassakin (1961).

Star!

Robert Wise 1968 draama/komedia/musiikki

* ½

Säihkyvän lavaesiintyjän Gertrude Lawrence’n (1898-1952) tarina Julie Andrews’in ilmeisen pätevästi tulkitsemana: estradista, miehestä ja etenkin juhlista seuraavaan, reippaasti yli varojensa elellen mutta hyvin vähän mitään katuen ennen menehtymistään maksasyöpään 54-vuotiaana... Vähädramaattisiin tapahtumiinsa ja tyypillisen ”tuhat kertaa nähtyihin ja kuultuihin” esityksiinsä peilaten tolkuttoman ylipitkä muistelo melko unohdetusta päähenkilöstään, kun elokuvan puolellakaan ei sen kummempiin korkeuksiin brittileidi urennut. Myös murrosikäiseksi kasvanut tytär (Jenny Agutter) ehtii näyttäytyä vain parin kohtauksen verran kadotakseen sitten lopullisesti. Daniel Massey (Noël Coward), Richard Crenna, Michael Craig, Robert Reed, Bruce Forsyth, Beryl Reid, John Collin, Alan Oppenheimer, Richard Karlan, Lynley Laurence, Garrett Lewis, Anthony Eisley, Elizabeth St. Clair, Jock Livingston (Alexander Woollcott), J.Pat O’Malley, Harvey Jason.

The Subject Was Roses

Ulu Grosbard 1968 draama

* *

Keski-ikäisellä newyorkilaisnaisella Nettie Cleary’lla (Patricia Neal) on selvästi jonkinlainen pahemmanlaatuinen keski-iän kriisi meneillään – minkä etenkin juuri armeijasta kotiutettu poika Timmy (Martin Sheen) huomaa nopeasti äitinsä jatkuvista mielialan vaihteluista ja jo puolesta sanasta loukkaantumisista. Isäukko (Jack Albertson

) lisää vettä myllyyn ”omimalla” Timmyn armeijamuisteloineen ja yhteisine ryyppäjäisineen, vaikka samalla kokee niinikään mustasukkaisuutta tuntiessaan Nettien pitävän poikansa puolta mitään kyseenalaistamatta... Arkidraamaa riittämiin tässä puheliaassa ja paria kohtausta lukuunottamatta yhden huoneiston näytelmässä, mutta jämähtää etenemiseltään turhan ennalta-arvattavaksi lajityyppinsä edustajaksi: jos jompikumpi vanhemmista vaikuttaakin vaihteeksi tyytyväiseltä elämäänsä niin voi olla varma että hetken päästä suututaan taas jostain mitättömästä. Niin että ei muuta kuin Sheen äkkiä etsimään se kauniimman sukupuolen edustaja vierelle ja huit helkkariin tuosta hullujen häkistä... Don Saxon, Elaine Williams.

Sydän on yksinäinen harhailija

The Heart Is A Lonely Hunter

Robert Ellis Miller 1968 draama

* *

Kun kuuromykän koristekaivertajan John Singer’in (Alan Arkin) läheisin ystävä - isokokoinen kehitysvammainen Spiros (Chuck McCann) - toimitetaan viimeisimmän temppunsa (murto herkkupuotiin) myötä laitoshoitoon erään pikkukaupungin lähistölle, päättää hänkin muuttaa Spiroksen sukulaismiehen neuvosta kyseiselle paikkakunnalle. Kiltti ja joka suuntaan apuaan halukkaasti tarjoava Singer tutustuu nopeasti kolmeen uuteen tärkeäksi muodostuvaan ihmiseen: vuokra-asunto-perheensä teinityttäreen (Sondra Locke debyytissään), viinaanmenevään ja itsetuhoiseen kuljeskelijaan (Stacy Keach debyytissään) sekä mustaihoiseen katkeroituneeseen veteraanilääkäriin (Percy Rodriguez)… Arkin odotetusti ja myös (kylläkin jo 24-vuotias) Locke loistavat tässä muuten aikamoisen läpinäkyvästi tunteita kalastelevassa vammais- ja yhteiskuntakuvauksessa – pahimpana esimerkkinä McCann ”tosinuijine” ilmeineen, jonka vapaana liikkumiseen ei alunperinkään tahdo perusteita löytyä. Samoin Arkinin ratkaisu lopussa tuntui kaikesta huolimatta hätiköidyltä ja persoonansa vastaiselta. Laurinda Barrett, Biff McGuire, Cicely Tyson, Wayne Smith, Jackie Marlowe.

Säälimättömät

Madigan

Don Siegel 1968 rikos/toiminta

* * ½

Kahdella newyorkilaisella rikosetsivällä (Richard Widmark, Harry Guardino) on kiire löytää omat palvelusaseensa anastanut psykopaatti (Steve Ihnat), ennen kuin esimiehensä tosissaan hermostuvat - ja kotonakin odotellaan, josko työhönsä uppoutuneet ukot edes kääntymässä ehtisivät käymään... Hieman ajansyömä ja liikaa perhesuhteiden kuvausta, muuten toimintakohtauksiltaan riittävän tulinen poliisielokuva. Suurin ihmettelyn aihe: miksi joka etsivällä piti vielä tuohon aikaan olla ihan samannäköiset puvut ja hatut? Kohtuullisen helppo kriminaalien erottaa jo mailien päästä... Henry Fonda, Inger Stevens, James Whitmore, Don Stroud, Sheree North.

Tappavan aseen päivä

Day Of The Evil Gun

Jerry Thorpe 1968 western

* * ½

Mies nimeltä Warfield (Glenn Ford) saapuu vuosien poissaolon jälkeen maatilalleen, vain kuullakseen lähistöllä asustelevalta Forbes’in isännältä (Arthur Kennedy) että apassit vieneet niin vaimonsa kuin tyttärensäkin pari kuukautta takaperin. Warfield alkaa samantien suunnitella pelastusoperaatiota, vaikkei hevillä sulatakaan Forbesin paljastumista odottamaan kyllästyneen siippansa "salarakastajaksi" - eikä varsinkaan tämän tunkemista väkisin vaaralliselle matkalle mukaan... Tapahtumarikas lännenseikkailu kahden reilusti yli viiskymppisen mutta yhä vetreän veteraanin tähdittämänä. Tosin juoni poukkoilee loppua kohti jo vähän liikaakin: muutaman minuutin välein pojat aina uuden porukan vankeina ja sitten taas "kuin ihmeen kaupalla" karkuun jne. "Apassihyökkäys" -kliimaksi tarjoaa komeimmat actionit. Dean Jagger, John Anderson, Harry Dean Stanton, Paul Fix, Nico Minardos.

Targets

Peter Bogdanovich 1968 draama/rikos

* * *

Eräs kaikkien aikojen parhaista debyyttielokuvista, jossa seurataan pääasiassa kahden ihmisen tarinaa: ikääntyvää kauhuelokuvien veteraania (Boris Karloff) ja asehullua nuorukaista Bobby'a (Tim O'Kelly). Jälkimmäinen melko suora kopio tosielämän massamurhaajasta Charles Whitman'ista, joka v.1966 ensin vaimonsa ja äitinsä tapettuaan linnottautui Teksasin yliopiston kellotorniin ja ampui yli neljääkymmentä ihmistä (13 kuoliaaksi) ennenkuin ylös rynnäköineet poliisit saivat mielipuolen vihdoin joukkotulella nurin. Tässä Bobby ei tähtäile kohteitaan (sic) mistään kellotornista, mutta hyvin osuu joka tapauksessa. Bogdanovich itse esittää... elokuvaohjaajaa. Nancy Hsueh, James Brown, Sandy Baron, Arthur Peterson.

Thomas Crownin tapaus

The Thomas Crown Affair

Norman Jewison 1968 rikos/draama

* *

Thomas Crown (Steve McQueen) on mestarivaras, jonka jo hankkimat miljoonat eivät tahdo miehelle riittää vaan jännityksen ja "systeemiä vastaan taistelun" nimissä suunnittelee jatkuvasti uusia uhkarohkeita keikkoja. Viimeisin bostonilaisen pankin ryöstö alkaa olla viranomaisille se laitimmainen pisara ja vakuutusyhtiökin päättää lähettää oman erikoistutkijansa, hemaisevan blondin nimeltä Vicki Anderson (Faye Dunaway)... Lupaavasti käynnistyvä mutta pääparinsa kohtaamisen ja tietenkin ihastumisen myötä melko totaalisesti lässähtävä kissa-hiiri-leikki - samoin se pääpoliisietsivä (Paul Burke) pelkkä kliseitä suustaan päästävä tylsimys. Michel Legrand’in oscar-biisi "The Windmills Of Your Mind" ainoa todellinen jälkeenpäinkin muistamisen arvoinen yksityiskohta, siitä huolimatta uutta yhtä köykäistä versiota pukkasi v.1999. Jack Weston, Biff McGuire, Addison Powell, Astrid Heeren, Gordon Pinsent, Yaphet Kotto, Sidney Armus, Richard Bull.

Tulikenttien miehet

Hellfighters

Andrew V. McLaglen 1968 toiminta/draama

* *

John Wayne porukoineen sammuttelee öljypaloja, mikä näyttäisi olevan varsin kovaa ja hikistä hommaa. Katharine Ross, Jim Hutton, Vera Miles, Jay C. Flippen, Bruce Cabot, Edward Faulkner, Barbara Stuart, Edmund Hashim, Valentin de Vargas.

Turmeltuneet

Pretty Poison

Noel Black 1968 rikos/draama

* * *

Teini-ikäisenä murhapolttoon syyllistynyt Dennis Pitt (Anthony Perkins) pääsee ehdonalaiseen ja saa töitä puutavaratehtaasta. Paikallisen lukion cheerleadereihin kuuluva tyttö (Tuesday Weld) herättää Dennisin kiinnostuksen ensinäkemältä, ja muutenkin puolet ajasta fantasiamaailmoissaan elävä mies esittelee itsensä tälle CIA-agenttina. Parivaljakon mielikuvitusleikki alkaa saada nopeasti huolestuttavia piirteitä... Pienimuotoinen mutta upeasti etenkin pääosaparinsa toimesta näytelty, ”Psyko”n (1960) & ”Bonnie ja Clyde”n (1967) yhdistelmää muistuttava rikosdraama. Beverly Garland, John Randolph, Dick O’Neill, Ken ”Cliff Barnes” Kercheval.

Täällä Pohjantähden alla

Edvin Laine 1968 draama/sota

* * * ½

"Ensin oli vain suo, kuokka ja Jussi (Risto Taulo)..." - eli kronikka hämäläisen maalaiskylän elämänmenosta Venäjän keisarivallan ikeestä kohti työväenliikkeen nousua ja Suomen katkeraa Kansalaissotaa... Moniaita muistettavia hetkiä tämän toisenkin monumentaalisen Linna/Laine -yhteistyön ja suurmenestyksen parissa toki pääsee kokemaan, tosin ainakin jonkin verran kyseessä jälleen punaisia turhan paljon "ymmärtävä" eepos - suomalaisen "Tri Zivago"n (1965) lopputuloksen ollessa siis sentään onneksi päinvastainen. Jatko-osa "Akseli ja Elina" (1970) keskittyi vielä tiiviimmin pääosapariskunnan (Aarno Sulkanen, Titta Karakorpi) ja samalla "Tuntemattoman" (1955) sankarin Ville Koskelan vanhempien myöhempiin vaiheisiin. Vasta 14-vuotias(!) Jyrki Kovaleff yhtenä Suomenlinnassa viruvista punavangeista. Matti Ranin, Kalevi Kahra, Kauko Helovirta, Rose-Marie Precht, Anja Pohjola, Maija-Leena Soinne, Paavo Pentikäinen, Veikko Sinisalo, Pekka Autiovuori, Martti Järvinen, Esa Saario, Runar Schauman, Tuula Nyman, Elsa Turakainen, Mirjam Novero, Aarne Laine, Tapio Hämäläinen, Leevi Linko, Mauri Jaakkola, Juhani Kumpulainen, Kaarlo Halttunen, Helge Herala, Olavi Ahonen, Heikki Kinnunen, Kosti Klemelä, Mikko Niskanen, Kari Franck, Kaisu Leppänen, Martti Kuisma, Gerda Ryselin, Yrjö Järvinen. Matti Kassila toimittaa kertojan virkaa kuten niin usein omissakin teoksissaan.

Vihreä leski

Jaakko Pakkasvirta 1968 draama

Kertomus espoolaisesta kotirouva Lehmustosta (Eija Pokkinen), joka hoitaa päätoimisesti kolmea 2-9v lastaan myyntiedustaja-miehen (Risto Aaltonen) kulkiessa alati työmatkoillaan. Päivät kuluvat myös kampaamon leidien kera hengaillessa, vesijumpassa sekä vastaillessa sosiologi-tutkijan (Matti ”Fredi” Siitonen) radiopuhelinkyselyihin suomalaisen nykyperheen arjesta… Eikä todellakaan hyvin mene, ainakaan tämän taas yhden suomidraaman perusteella jonka ainoat edes lievää kiinnostusta herättävät ansiot aikalaiskuvauksessaan (TV:stä katsotaan Virginialaista jne). Mutta mm. rituaaleihin (se ensimmäinen uimahalli-kohtaus!) käytetään tolkuttomasti kamera-aikaa vain 72-minuuttisessa teoksessa, ja Fredin touhut vähintään yhtä hämäriä kuin Pokkisen vieraissajuoksut tai kampaamoakkojen biletykset – esim. kysyessään itseltään selostuksensa lomassa: ”En tiedä rakastivatko he yhä toisiaan, tai olivatko aiemmin rakastaneet”? Mitä sitten jos hän olisi tiennyt sen? Mai-Brit Heljo, Heidi Krohn, Richard Ahlqvist, Leena Ortola, Ilari Paatso.

Vihreät baretit

The Green Berets

Ray Kellogg, John Wayne 1968 sota

* ½

Edes sen että on kansakunnan ikoni ei pitäisi antaa valtuuksia tehdä tällaista hurmahenkistä propagandaa, jossa vain Vietkongin sissit syyllistyvät julmuuksiin kun taas uljaat amerikkalaiset voittavat kilpaa paikallisten "sydämet ja mielet" puolelleen - entistä huvittavampaa myöhempien paljastusten valossa, kuukausia ennen leffan ensi-iltaakin koettu My Lain verilöyly mukaanlukien. Luultavasti historian kuuluisin antihippi-biisi eli vääpeli Barry Sadler'in "Ballad Of The Green Berets" meni listojen kärkeen viikoiksi jo vuonna 1966, mutta oli toki tähänkin saatava tunnariksi lisäpontta tuomaan - samoin Waynen hahmoon tiettävästi perustuva oma todellinen sotasankarimme Lauri Törni (alias Larry A. Thorne) oli ehtinyt menehtyä helikopterionnettomuudessa kesken tiedustelulennon jo 1965, siis ennenkuin kovimmat rytinät edes varsinaisesti Vietnamissa alkoivat. Kaikesta kohusta huolimatta lienee tätä nykyä teemojaan muistetumpi "leffamokastaan" kun aurinko laskee loppukohtauksessa mereen eli "itään" (Vietnamissa on myös lännenpuoleinen rannikko). David "The Fugitive" Janssen, Jim Hutton, George "Star Trek" Takei, Aldo Ray, Raymond St. Jacques, Bruce Cabot, Patrick "poika" Wayne, Luke Askew.

Yö ilman armoa

The Night Of The Following Day

Hubert Cornfield 1968 rikos

* *

Rikkaan liikemiehen (Hugues Wanner) teini-ikäinen tytär (Pamela Franklin) kidnapataan Pariisin lentokentältä amerikkalaisgangsterien toimesta. Hänet kuljetetaan rannikolla sijaitsevaan syrjäiseen taloon, minkä jälkeen ryhdytään neuvottelemaan isäpapan kanssa lunnasrahojen maksusta... Tunnelmiltaan horjuva ja epäuskottavuuksia riittämiin sisältävä rikosjännäri, erityisesti mitä tulee sekä itse sieppaukseen (esim. päätekijä Marlon Brando ei katso tarpeelliseksi peittää kasvojaan edes aurinkolaseilla) että lunnasrahojen luovutuspaikkaan (pikkukaupungin pääkahvila) mahdollisimman julkisissa paikoissa. Richard Boone, Rita Moreno, Jess Hahn, Gérard Buhr, Jacques Marin, Al Lettieri.

Paras elokuva: Rosemaryn painajainen (Roman Polanski)

Miespääosa: Ian Ogilvy (Noidantappaja)

Naispääosa: Mia Farrow (Rosemaryn painajainen)

Miessivuosa: Sidney Blackmer (Rosemaryn painajainen)

Naissivuosa: Ruth Gordon (Rosemaryn painajainen)