Alaston suudelma

The Naked Kiss

Samuel Fuller 1964 draama/rikos

* * ½

Vasta "uransa" aloittanut nuori Kelly-niminen prostituoitu (Constance Towers) hakkaa umpihumalaisen parittajansa kostoksi tämän julmasta kiusaamisesta: mies oli mm. viimeisimpänä ilkityönään ajellut Kellyn pään kokonaan kaljuksi. Nainen pakenee maisemista ja ilmaantuu parin vuoden kuluttua uinuvaan Grantvillen pikkukaupunkiin, toimien ensin kauppamatkustajana mutta hakien sitten töihin paikalliseen vammaisten lasten hoitolaitokseen. Poliisietsivä nimeltään Griff (Anthony Eisley) ihastuu neitoon kättelyssä, vaan sitten menneisyytensä paljastuessa yrittääkin parhaansa mukaan ajaa tämän matkoihinsa suojelemastaan lintukodosta - kunnes paras kaverinsa ja upporikas kaupungin perustajan jälkeläinen Grant (Michael Dante) iskee myös silmänsä Kellyyn... Perus-Fulleria kiihkeine tunnelmineen ja sensaatiomaisine teemoineen, tällä kertaa seksuaalisten perversioiden merkeissä. Kaikki pisteet Towersin väkivaltaisille otteille näihin liittyen toki, mutta kai tuo viimeisin tekosensa joka tapauksessa tapoksi olisi noteerattu lakipykälien mukaan...? Tapahtumien aikaväli (elokuusta -63 helmikuuhun -64) sisältää myös koko vuosisadan kohauttavimman murhenäytelmän, mutta mitään keskustelua moisesta pikkujutusta ei ehditä käymään. Virginia Grey, Marie Devereaux, Patsy Kelly, Karen Conrad, Betty Bronson.

Areenan hurjapäät

Circus World

Henry Hathaway 1964 draama/toiminta/komedia

* * ½

Matt Masters’in (John Wayne) johtama 1900-luvun alkuvuosien amerikkalaissirkus mm. "Villi Länsi" -näytöksineen päättää suunnata seuraavaksi Euroopan kiertueelle, mutta muutenkin riskialtis projekti käynnistyy mahdollisimman huonosti: jo ensimmäisessä satamassa Espanjassa kellahtaa koko laiva kumolleen ja suurin osa lavasteista katoaa veden alle. Henkilökohtaisia ongelmia uhkaa tuottaa myös ottotyttären eli kuulujen italialaisten trapetsitaitureiden jälkikasvun Toni'n (Claudia Cardinale) voimistuva kiinnostus vanhempiensa todellisesta kohtalosta, sekä ennen kaikkea tämän rakastuminen Mastersin lähimpään työkaveriin (John Smith)... Hyväntuulinen ja pätevästi näytelty, ihmissuhdedraamaakin riittämiin sisältävä sirkustelu. Ihanainen Cardinale osoittaa kielitaitonsa ei-dubatussa (italialaiset huomio!) roolissaan ja Waynekin tuntuu parantavan otteitaan aina silloin kun ei tarvitse näytellä sitä iänikuista cowboy- tai sotilashahmoa. Itse show ei ole kuitenkaan samoine toistuvine temppuineen enää juuri aikuisiässä kiinnostanut, ja ainakin tuo osio missä Wayne ammuskelee maalejaan rikki laukkaavan hevosen selästä vaikuttaa etenkin yleisön kannalta lievästi sanoen vaaralliselta puuhalta... Rita Hayworth, Lloyd Nolan, Richard Conte.

Avioliitto italialaisittain

Matrimonio all’italiana

Vittorio De Sica 1964 draama/komedia

* *

Napolilainen menestyvä liikemies Domenico Soriano (Marcello Mastroianni) löytää kauhistuneen 17-vuotiaan tytön nimeltä Filumena (Sophia Loren) bordellin takahuoneesta piileskelemästä, samalla kuin Toisen maailmansodan pommitukset ravisuttavat kaupunkia. Sorianosta tulee nuoren naisen satunnainen rakastaja vuosiksi eteenpäin – tosin aivan liian satunnainen Filumenan mielestä... Miksi miehelle olisi niin suuri kynnys mennä naimisiin edes Sophia Lorenin näköisen naisen kanssa, sitä on täällä luterilaisemmassa maailmankolkassa hieman vaikea ymmärtää... Muutenkin leffan huumorin hyvyys perustuu lähinnä mieskatsojan sovinistisuusasteen tasoon, ja myös Lorenilla, tuolla italialaisnaisen stereotyypillä (isot silmät, tukka, suu ja muu) olisi luullut olevan varaa valita matkan varrella muitakin yhtä komeita ja rikkaita mutta... olkoon. Aldo Puglisi, Tecla Scarano, Gianni Ridolfi.

Becket

Peter Glenville 1964 draama

* *

1100-luvun Englanti. Riuskaotteisen hallitsijan Henrik II:n (Peter O’Toole) paras metsästys-, ryyppy- etc kaveri on uskollinen Thomas Becket (Richard Burton), samalla kuin alituisena murheenaan niskoittelevat kirkonmiehet sekä heidän haluttomuutensa rahoittaa mm. sotaretkiä Ranskaan. Mutta sitten Henrik saa mielestään ”kuningasidean”: hän tekisi Becketista Canterburyn arkkipiispan, jolloin moiset ongelmat katoaisivat kuin itsestään - vaan ei tule ajatelleeksi sitä millaisella järkähtämättömällä periaatteellisuudella Becket toteuttaa kaiken mihin ryhtyy… Kerrankin oikealla tavalla mahtipontisesti ”elämää suuremman” roolinsa vetäisevä O’Toole sekä totutun pätevä Burton kompensoivat vain osittain muuten tylsähköä historialuentoa, muistuttaen myös turhan paljon moninkertaisesti parempaa ”Kunnian mies” –leffaa (1966) ja ollen samalla ikäänkuin prologi yhtä puuduttavalle ”Leijona talvella” (1968) –eepokselle - jossa O’Toole jatkoi mesoamistaan vähän vanhempana Henrikkinä. John Gielgud (Louis VII), Gino Cervi, Paolo Stoppa, Donald Wolfit, Martita Hunt, Pamela Brown, Siân Phillips, Felix Aylmer, Percy Herbert.

Cherbourgin sateenvarjot

Les parapluies de Cherbourg

Jacques Demy 1964 musiikki/draama

* ½

Heti ensimmäisellä suunavauksella näyttelijät saattavat normaalikatsojan pahimmat pelot todeksi: elokuva on tosiaan mahdollista laulaa jokaisen vuorosanan ("Päi-väää, nei-tiiii") kohdalla alusta loppuun, siis ilman mitään sen kummempaa biisiäkään taustalla... Tämän raivostuttavan seikan yli jos pääsee niin voikin keskittyä umpipelkistettyyn romanssihömppään, jossa ranskalaistytöllä (Catherine Deneuve) tulee hirveä kiire toisen miehen (Marc Michel) kanssa naimisiin heti kun oma ensirakkaus (Nino Castelnuovo) lähtee armeijaan - mitäpä siitäkään että odottaa tälle lasta! Michel Legrand'in kehuttu musiikkikaan ei ole minusta mitään erikoista, kuvaus nyt tietysti ihan ok kaikessa värikylläisyydessään. Anne Vernon, Ellen Farner.

Cheyenne

Cheyenne Autumn

John Ford 1964 western

* *

Tosipohjainen kertomus muutamasatapäisen cheyenne-heimon päätöksestä lähteä vaeltamaan kurjista reservaattioloistaan kohti pohjoista 1878-79. Yhdysvaltain armeija ei aluksi oikein tiedä miten suhtautua moiseen ”uppiniskaisuuteen”, joten tyytyvät lähinnä seuraamaan laumaa - mutta väkivaltaisetkaan yhteenotot eivät ole vältettävissä... Fordin länkkäriuran joutsenlaulu on pääosiltaan melkoisen pitkäveteinen vaellustarina huolimatta tyypillisen komeista maisemistaan ja ilmeisesti edes varovasti intiaaneja kunnioittavasta näkökulmastaan. Heikoin idea kuitenkin tuo huumorin nimissä keskivaiheille tyrkätty epäoleellinen saluunakohtaus (viiksettömästä) Wyatt Earp’ista (James Stewart), Doc Holliday’sta (Arthur Kennedy) sekä huijarista (John Carradine) jatkuvasti keskeytyvän korttipelin ääressä, mikä ei sovi dramaattiseen yleistunnelmaan ollenkaan. Richard Widmark, Carroll Baker, Dolores del Rio, Gilbert Roland, Ricardo Montalban, Karl Malden, Edward G. Robinson, Sal Mineo, Patrick Wayne, Elizabeth Allen, Mike Mazurki, Sean McClory, George O’Brien, Victor Jory, Ben Johnson, Harry Carey Jr.

Dyynien daami

Suna no onna

Hiroshi Teshigahara 1964 draama/jännitys

* * ½

Tokiolainen hyönteistutkija (Eiji Okada) tonkii pienen japanilaisen ulkosaaren hiekkaisia rantoja tietynlaisia kuoriaisia löytääkseen, kun vanhempi paikallinen ukko (Kôji Mitsui) ilmaantuu kanssaan juttusille. Illan jo hämärtyessä viimemainittu ehdottaa, että arvon entomologi jäisi yöksi lähistöllä sijaitsevaan majapaikkaan – mihin tämä suostuu, eikä talon sijainti syvässä hiekkakuopassa herätä sekään aluksi epäilyksiä... Kauhun aineksia omaava tutkielma ihmisluonteeseen ainakin jossain määrin liittyvästä vallan ja kontrollin halusta – ja pienempiä/yksinkertaisempia lajikkeita kohtaan tuntemastamme ”jumaluudesta”. Lähes kaksi ja puolituntisena selkeästi ylipitkä kuitenkin, ja eikö esim. noita hekkakuopan reunoja voinut sorruttaa niin että olisi lopulta vain kävellyt tiehensä...? No, melkoiselta autiomaaltahan koko seutu vaikutti ja tuo pervo kylänväkikin asui kaiketi varsin sopivasti hajallaan menijät ja tulijat äkkiä bongaten... Kyôko Kishida esittää toista vankia eli otsikon molemminpuolin vaihtoehdotonta päähepun ”daamia”.

Ensimmäiset miehet kuussa

First Men In The Moon

Nathan Juran 1964 scifi/komedia/seikkailu

* ½

USA:n, Neuvostoliiton ja Britannian astronautit laskeutuvat ensi kerran Kuun kamaralle vain tehdäkseen hämmästyttävän löydön erään kivenmurikan päältä: pahasti rispaantuneen Union Jackin mukanaan viesti, jossa salaperäiset matkalaiset ilmoittavat käyneensä paikalla jo vuonna 1899 "Hänen Majesteettinsa Kuningatar Viktorian nimissä"! Paperissa on allekirjoituksena nimi 'Katherine Callender', joten nyt alkaa tietenkin kuumeinen etsintä kyseisen naisihmisen tai sukulaistensa löytämiseksi - tietämättä että ihmeen taustalla olikin ollut todellisuudessa Cavor-niminen professori (Lionel Jeffries), jonka kehittämä painovoiman vasta-aine eli ns. 'cavoriitti' mahdollisti lentämisen metallikuution sisuksissa aina Kuuhun asti. Ja sitä että itse asiassa tuo salaperäinen 'Kate' (Martha Hyer) oli joutunut matkalle mukaan aivan vahingossa, proffan avustajan eli Arnold Bedford -nimisen naapurin (Edward Judd) tyttöystävän ominaisuudessa... Muuten melko köykäinen tieteisfarssi H.G.Wells'in taas yhden huiman vision pohjalta saa sentään hieman eloa noiden Kuun sisuksista löytyvien hyönteismäisten humanoidien ja värikkään ympäristönsä kuvauksen myötä, samalla kuin ihmisten (tosin täysin oletetun kaltainen) vuoronperään hysteerinen kautta vihamielinen suhtautuminen huvittaa - ja lopullisestihan tämänkin elämänmuodon intiaanien tapaan tuhoaa maapallolaisten tarjoama nuhavirus... Suomentaja ollut taas ihan pihalla "miehineen" kun joukossa siis tuo yksi, tosin vastahakoinen nainenkin (40 ikävuottaan tavattomasti nuoremman näköinen Hyer). Miles Malleson, Norman Bird, Gladys Henson.

The Evil Of Frankenstein

Freddie Francis 1964 kauhu

* *

1800-luvun Keski-Euroopassa surullisenkuuluisa paroni Frankenstein (Peter Cushing) joutuu jälleen kerran tuhoamaan laboratorionsa ja vaihtamaan maisemaa kera nuoren ”oppisopimusharjoittelijansa” (Sandor Elés) paikallisten päästessä selville miehen tuoreita ruumiita vaativista projekteista. Läheisessä ex-kotikaupungissaan Karlstadissa on juuri suuret juhlafestivaalit meneillään, ja yleisen hälinän turvin paronin onnistuu livahtaa vanhan linnansa suojiin jatkaakseen hommiaan... Keskitasoa tylsempi Hammer-Frankie monen asian loksahtaessa tällä kertaa liiankin sopivasti kohdalleen (ikijäähän jämähtäneen hirviön löytyminen, poliisin tökerö toiminta), eivätkä harvat plusmerkkiset asiat kokonaisuutta pelasta: sen jaolle tunkevan hypnoosi-hemmon (Peter Woodthorpe) pääjehulle esittämät oleelliset kysymykset (”Mitäs varten noita kyhäilet, oikeasti?”) sekä Cushingin ja partnerinsa 'Batman & Robin' –hassuttelut karnevaalien yhteydessä! Duncan Lamont, Katy Wild, David Hutcheson.

The Gorgon

Terence Fisher 1964 kauhu

* * ½

Vandorf-nimisessä keskieurooppalaisessa kylässä näyttää peräti vuosituhantinen kirous ilmaantuneen jälleen vainoamaan asujaimistoa, tällä kertaa kyseessä ollen pelkällä katseellaan ihmiset kiveksi muuttamaan kykenevä naisdemoni Megaera. Pelko saa jopa paikalliset merkkimiehet kavahtamaan totuutta tohtori Namaroff’in (Peter Cushing) ja poliisipäällikön (Patrick Troughton) johdolla, minkä ulkopuoliset kuten isänsä (Michael Goodliffe) ja veljensä (Jeremy Longhurst) salaperäisiä kuolemia tutkimaan saapuneet nuorimies Paul Heitz (Richard Pasco) Leipzigin yliopistosta sekä saman laitoksen professori Karl Meister (Christopher Lee) joutuvat pian katkerina toteamaan... Perustavanlaatuista Hammer-kauhua, jossa ei siis kuitenkaan tällä kertaa saada noista vellihousuisista kylänmiehistä koottua edes lopuksi soihduin ja talikoin varustettua kostajasakkia hirviön päänmenoksi - toisaalta eipä viimemainitun kohtalokaan ollut ihan niin selviö kuin kuvittelin Odysseuksen retkiltä tutun Medusan vastaavaa muistellen. Vaan miksi piti ihan normaalisti haudata nuo kivettyneet uhrit, kun olisi voinut vaikka keskustorille pystyttää ilmaisina muistomerkkeinä (ehe ehe)? Barbara Shelley, Joseph O’Conor, Jack Watson.

© Proscenium Films/Walter Shenson Films/United Artists

A Hard Day's Night

Richard Lester 1964 musiikki/komedia

* * * *

The Beatles -nelikon (John Lennon, Paul McCartney, George Harrison, Ringo Starr) "tavanomaisia" kiertuerutiineja kirkuvine faneineen, hotelleineen, lehdistötilaisuuksineen jne leikkimielellä käsittelevä, ikivihreiden menestyskappaleiden tahdittama puolidokumentti... Maailman kaikkien aikojen parhaan yhtyeen (kyllä, näin on) jäsenten vetovoimaisuus tulee selkeästi todistetuksi tässä paljon muutakin kuin musiikillisia ansioita sisältävässä hupailussa. Poikia verrattiinkin monessa yhteydessä toiseen saumattomaan ja sanavalmiiseen showryhmään eli Marx-veljeksiin - esimerkiksi kun neropatti-haastattelija kysyy Georgelta: "Onko kuuluisuus vaikuttanut elämääsi?" niin vastaus kuuluu: "On". Bändin biisit eivät olleet vielä ihan siinä mallilla kuin myöhempinä vuosina mutta kaikkien aikojen tarttuvimpia popralleja jo kuitenkin. Wilfred Brambell, Victor Spinetti. Yhtenä kiihkeistä bändäritytöistä tuleva "rouva Harrison" Patti Boyd ja keikkakatsomossa vilahtaa pikaisesti myös 80-luvun popguru Phil Collins 13-vuotiaana pojankloppina.

Hyvästi, Charlie!

Goodbye Charlie

Vincente Minnelli 1964 komedia

* *

Varsinainen seurapiirien häntäheikki Charlie Sorel haksahtaa kesken huvijahti-bileiden laitimmaisen kerran varattuun kaunottareen (Laura Devon), sillä tämän elokuvamoguli-aviomies Leopold Sartori (Walter Matthau) ei yhtään häikäile ampua kyseistä könsikästä kesken lemmenleikkien kuoliaaksi. Mereen pudonneen ruumiin myötä tapaus on vieläpä helppo luokitella onnettomuudeksi, eikä uhrin hautajaisiinkaan vaivaudu kuin parin kaverinsa vaimot (Joanna Barnes, Ellen Burstyn) sekä Euroopasta lennähtänyt läheisin ystävänsä George Tracy (Tony Curtis). Viimemainitun näytelmäkirjoittajan kepeä haikeus vaihtuu kuitenkin vielä saman yön aikana totaaliseen hämmennykseen, kun naapurin (Pat Boone) asuntoonsa taluttama ja ilmiselvästi muistinmenetyksestä kärsivä puolialaston blondineitonen (Debbie Reynolds) paljastuukin Charlie-paran reinkarnaatioksi... Pohjaideansa älyvapaus ei täysin estä nauttimasta Curtisin tyypillisen nokkelasta sanailusta ja Matthaun sarkastisesta kovanaamailusta - lisäkseen oli mukava bongata vasta 70-luvulla valokeilaan astunut Burstyn uutena nuorena (vielä nimellä McRae) tulokkaana, ja Boone puolestaan osoittaa jälleen olleensa näistä 1950-60-luvun vaihteen laulajapojista Ricky Nelson'in ja Bobby Darin'in ohella myös kameran edessä vähiten lahjaton. Umpityperä loppu kuitenkin vain entisestään korostaa koko homman tyhjänpäiväisyyttä. Martin Gabel, Roger C. Carmel.

© Les Films Ariane/United Artists

Juna

The Train

John Frankenheimer 1964 sota/draama

* * *

Ranska 1944. Saksalaiseverstillä (Paul Scofield) on pakkomielle saada kuljetettua junalastillinen kuuluisimpien ranskalaistaiteilijoiden maalauksia paikallisesta pikkukaupungista kohti Saksaa. Vastarintaliike ei aio puolestaan säästellä uhrauksia junan pysäyttämiseksi... Jännittävä ja erinomaisesti kuvattu sotadraama, jossa sekä Scofield että nemesiksensä Burt Lancaster vakuuttavat varsinaisina päämäärätietoisuuden ruumiillistumina. Vain kaikkien jälleen kerran käyttämä englanninkieli tietysti hieman häiritsee. Jeanne Moreau, Michel Simon, Wolfgang Preiss, Albert Remy.

Kamarineidon päiväkirja

Le journal d'une femme de chambre

Luis Buñuel 1964 draama/rikos

* ½

1930-luvun puolivälin Ranskassa pariisilaisneiti Céléstine (Jeanne Moreau) saapuu maalaiskartanoon uudeksi kamarineidoksi. Viehättävä palvelijatar on pian niin vanhan isännän (Jean Ozenne), nuoren isännän (Michel Piccoli), talonmiehen (Georges Géret) kuin naapurin ukonkin (Daniel Ivernel) intohimojen kohde... Raikkaasti käynnistyvä mutta loppua kohti perversioihinsa kaatuva luokkatietoinen yhteiskuntajulistus - erityisesti sen pikkutytön (Dominique Sauvage) raiskaaja-tappajan selviäminen kuin koira veräjästä vei kaiken kiinnostuksen koko teoksesta. Francoise Lugagne, Muni, Bernard Musson, Jean-Claude Carriére.

Kerro minulle Zorbas

Zorba The Greek

Mihalis Kakogiannis 1964 draama/musiikki

* *

Englantilainen nuorimies (Alan Bates) on menossa Kreetan saarelle katsoakseen, saisiko isänsä perinnöksi jättämän kaivoksen toimintakuntoon. Ateenan satamassa seuraansa lyöttäytyy kreikkalainen lentojätkä nimeltä Zorbas (Anthony Quinn), joka vakuuttaa tietävänsä myös kaivosbisneksen saloista kaiken tarpeellisen - lupautuen apuriksi ja tulkiksi, ainoana ehtonaan ollen että saa välillä pistää soitoksi ja tanssiksi... Melko huikeasti yliarvostettu klassikko Nikos Kazantzakis’in romaanista, jonka juonen tyhjänpäiväisyyttä ei pelasta edes mahtava (ja mahtipontinen) Quinn - lisäksi paikallinen elämänmeno ja asukkaiden käytös saa italialaisetkin elokuvat tuntumaan lähestulkoon loogisuuden ja järjellisyyden riemuvoitoilta. Pahin kanto silti Bates joka ei sovi yhtään tähän kuten ei moneen myöhempäänkään rooliinsa, sen sijaan majatalon emäntää ja jo parhaat päivänsä nähnyttä madamea esittävä Lila Kedrova vei sivuosaoscarin. Kreikan todelliseksi kansallissävelmäksi muodostuneen Mikis Theodorakis'in sytyttävä bouzouki-teema toki se leffan ikimuistoisin saavutus. Irene Papas.

Kiikissä

Lady In A Cage

Walter Grauman 1964 jännitys/rikos

* ½

Varakas losangelesilainen leskirouva Cornelia Hilyard (Olivia de Havilland) jää yksikseen hulppeaan kotitaloonsa, kun aikamiespoikansa (William Swan) matkustaa kansallispyhän kunniaksi pienelle lomareissulle. Vaan ei aikaakaan kun lonkkaleikkauksesta toipuva nainen juuttuukin pääsalin hissinsä kera yläilmoihin roikkumaan, ja mikä pahinta: lähiympäristössä pyörii vain hulluja ja huligaaneja… Viimemainittu ainoastaan yksi lukemattomista ”mahdottomuuksista” mistä tämäkin painajainen kärsii - ja tapahtumansa oma lukunsa (se uskomattoman hyödytön hälytyskello!), mutta kun myös jokainen roolihahmo pitänyt taas kirjoittaa kaikkien tolkuttomuuksien rajojenkin yli. Eikä synninpäästöä tarjolla sen enempää kreditoidun debyyttinsä tekevälle James Caan’ille kuin Havillandillekaan hysteerisyyksineen, vaikka sivurooleihin verrattuna heistä sentään löytyi välillä pari jonkinlaisesta menneestä ja tulevasta potentiaalista muistuttavaa piirrettä. Scatman Crothers vilahtaa panttilainaamon pomon (Charles Seel) apurina. Ann Sothern, Jeff Corey, Jennifer Billingsley, Rafael Campos, Ron Nyman.

Kohtalon lento 22

Fate Is The Hunter

Ralph Nelson 1964 draama/jännitys

* *

Veteraanilentäjä Jack Savage (Rod Taylor) menettää heti Los Angelesin lentokentältä noustuaan toisen matkustajakoneen moottoreistaan, ja kun toinenkin alkaa kohta hälyttämään tulipaloa ei kapteenille jää muuta mahdollisuutta kuin yrittää pakkolaskua hiekkarannalle. Homma epäonnistuu ja kone räjähtää surmaten kaikki kyydissäolijat yhtä ainokaista lentoemäntää (Suzanne Pleshette) lukuunottamatta. Savagen ystävä ja ex-kollega Sam McBane (Glenn Ford) joutuu kovaan tehtävään turmatutkijan roolissaan kyetäkseen puhdistamaan menehtyneen toverinsa maineen... Kohtalainen mutta ”tekniikaltaan” pahan kerran vanhentunut katastrofikuvaus, jonka huvittavin piirre tuo lopun kohtalonlennon rekonstruointi: siis simulaattorilla? Ehei, kun ihan livenä ja oikeasti, vammoistaan toipunut Pleshetten kaunokainenkin kyytiin vaan! Ja ainakin minusta täyden kahvikupin laittaminen sellaiseen paikkaan josta se seuraavan ilmakuopan tullessa kaatuu tuhoten suunnilleen koko mittariston suht jättimäinen virhe pilotilta jos mikä... Nancy Kwan, Wally Cox, Nehemiah Persoff, Mark Stevens, Max Showalter, Constance Towers, Howard St. John, Robert J. Wilke, Bert Freed. Jane Russell käväisee viihdyttämässä lentäjäpoikia ‘Korean sota’ –muistelussa.

© Metro-Goldwyn-Mayer (MGM)

36 tuntia

36 Hours

George Seaton 1964 jännitys/sota

* * *

Tiedustelupalvelu-upseeri Pike (James Garner) saa tehtävän Lissaboniin vajaata viikkoa ennen Normandian maihinnousun ’D-Day’ta, mutta saavuttuaan mies kuitenkin lähes välittömästi huumataan, kaapataan ja kuljetetaan Saksaan natsiagenttien toimesta. Näillä on huikea suunnitelma: he uskottelisivat elettävän vuotta 1950 ja ”sotilassairaalassa” heräävän Piken menettäneen edellisen kuuden vuoden osalta muistinsa - jolloin tämä voisi huoletta alkaa kertoilemaan mm. maihinnousun todellisesta paikasta ja ajankohdasta tuota sen hetken tärkeintä salaisuutta janoaville valepukuisille vihollisille… Tarina tolkuton toki mutta viihdyttää silti alusta loppuun eritoten Garnerin, ”tohtori” Rod Taylor’in ja ”hoituri” Eva Marie Saint’in suorasukaisen keskinäisen sanailun ansiosta. Vain kliseisen ruma ja tyhmä SS-upseeri (Werner Peters) tyypillinen karikatyyri, sen sijaan lopussa ilmaantuva turski ja hersyvän kyyninen rajavartija (John Banner) enemmän kuin kompensoi… Russell Thorson, Alan Napier, Oscar Beregi Jr., Ed Gilbert, Sig Ruman.

Koodinimi Ankka

Father Goose

Ralph Nelson 1964 komedia/sota

* ½

Vähät välittäen edes Tyynen merenkin näyttämöllä äskettäin leimahtaneesta maailmansodasta, viisikymppinen Walter Eckhart (Cary Grant) on kiinnostunut vain kahdesta asiasta: veneestään ja viskinjuonnista. Bensan varastaminen australialaisten hallitsemasta mutta evakuoinnin alla olevasta satamasta tietää kuitenkin sitä, että paikallinen laivaston komentaja Houghton (Trevor Howard) saa kiristettyä Eckhartin erääseen lähisaareen japanilaisten manöövereiden tarkkailijaksi niin ilmassa kuin merelläkin. Yhteistyö on juuri lähtemäisillään jotenkuten käyntiin, kun viereisen saaren radiolähetinasemalle tehty tutkimusretki tuottaakin jo valmiiksi katkeran miehen lisävaivoiksi nuoren ranskanopettajan (Leslie Caron) sekä tämän seitsenhenkisen tyttökatraan… Kovin jo käytetty ”pelastakaa edes lapset” -nyyhkykortti onnistuttiin pilaamaan nyt lopullisesti kepeällä yleistunnelmalla ja sarkastisella sanailulla jatkuvasta hengenvaarasta huolimatta – eli Grantin parrakas ja kyyninen juoppohahmo (ei silti mikään toivoton alkoholisti tietenkään!) muuten ok mutta aivan väärässä elokuvassa. Howard ja tuotannon kuvauksellinen laadukkuus saivat kaikesta huolimatta melkein heltymään kahteen tähteen, kunnes edellämainitun lisäksi tapahtumien haukotuttava ennalta-arvattavuus erityisesti lopputuleman suhteen murskasivat ne haaveet. Jack Goode, Peter Forster, Simon Scott.

Kotiopettajattaren salaisuus

The Chalk Garden

Ronald Neame 1964 draama

* *

Miss Madrigal (Deborah Kerr) ilmestyy varakkaan vanhan leidin St. Maugham’in (Edith Evans) brittihuvilan ovelle, ja ilmoittaa epäileväiselle miespalvelija Maitland’ille (John Mills) halustaan ottaa vastaan tarjolla oleva naispuolisen taloudenhoitajan – ja samalla murrosikäisen Laurel’in (Hayley Mills) kotiopettajattaren – paikka. Kättelyssä pidättyväisen ja jopa töykeänoloisen ehdokkaan käytös ei nimittäin Maitlandin mielestä suurta menestystä lupaile snobistisen ja moniongelmaista tyttärentytärtään hemmottelevan leskirouvan haastattelua silmälläpitäen, mutta myös puutarhanhoitoon perehtynyt nainen tulee kuin tuleekin hyväksytyksi ainakin koeajalle... Hämmentävästi sinnetänne horjahteleva menneisyyden traumojen, kipeiden suhdepelien, synkkien salaisuuksien mutta toistuvasti huumoripitoistenkin tuokioiden yhdistelmä alleviivaavaa tunnelmamusiikkiaan myöten – mitä itsekunkin roolihahmon epäjohdonmukaisuus korostaa koomisiakin piirteitä saavine paatoksineen, ja aivan erityisesti tuon joka suuntaan räiskähtelevän (samalla kuin Linda ”Manaaja” Blair’in lähes kaksoisolennon!) tytär-Millsin kohdalla. Sitten taas jokaisella myös hetkensä aitoja koskettavuuksia myöten, kaikesta huolimatta... Felix Aylmer, Elizabeth Sellars, Lally Bowers.

© Constantin Film Produktion/Jolly Film/Ocean Films

Kourallinen dollareita

Fistful Of Dollars/ Per un pugno di dollari

Sergio Leone 1964 western

* * *

Spagettilänkkäreiden lähtölaukauksia ammutaan tässä yllättävän toimivassa ja jopa italiaanonäyttelijöiden päälleäänityksistä huolimatta pätevästi roolitetussa väkivaltaeepoksessa. Lännenkylän kaksi kilpailevaa jengiä listii toisiaan surutta, hiljaisen vaeltelijan (Clint Eastwood) avustaessa parhaansa mukaan kumpaakin osapuolta siinä hommassa: palkkio ("kourallinen dollareita") näes odottaa viimeisenä seisovaa miestä... Kurosawa'n "Yojimbo -onnensoturi"n (1961) pohjalta. Marianne Koch, Gian Maria Volonté, Wolfgang Lukschy, Sieghardt Rupp, Joseph Egger, Antonio Prieto.

Kuin kukot orrella

Bedtime Story

Ralph Levy 1964 komedia

* * ½

Ranskan Rivieralla asusteleva Lawrence Jameson (David Niven) huijaa menestyksekkäästi Andre-nimisen ”rikos”kumppaninsa (Aram Stephan) avustuksella vierailevia seurapiirikaunottaria esittämällä keskieurooppalaista prinssiä jos jonkinlaisessa hetkellisessä rahapulassa. Samaan aikaan Länsi-Saksan puolella rajaa paikallisen amerikkalaisvaruskunnan sotamies Freddy Benson (Marlon Brando) käyttää yhtä kieroja kikkoja baijerilaisblondien pyydystämisessä, eikä aikaakaan kun miesten tiet risteävät kuin kohtalon johdattelemana – ja kilpailuasetelma vedonlyönteineen on tuotapikaa tosiasia... Huolimatta odotetunlaisista typeryyksistään (parikymppinen saksalaisherkku emännöi yksikseen isoa maataloa keskellä metsää, ilman muuta juu) ja täyssovinistisesta ilmapiiristään yllättävän sujuvasti & nokkelasti toteutettu ”auervaara”-farssi, jossa osaansa kuin nakutettuna sopivan Nivenin vastapainona Brando vallankin hämmästyttää onnistuneella suorituksellaan – tosin olihan hänellä jo ennestään tämäntyyppisistäkin rooleista kokemusta (”Enkeleitä Broadwaylla” 1955). Loistava Stephan ja ihanainen Shirley Jones täydentävät paketin, viimemainitun jäädessä toki sinällään vain koristeeksi ja tavoitelluksi ”pääpalkinnoksi”. Uusintaversio 1988 nimellä “Herrasmieshuijarit”. Dody Goodman, Parley Baer, Marie Windsor, Rebecca Sand, Frances Robinson.

Kuka makaa haudassani?

Dead Ringer

Paul Henreid 1964 draama/rikos

* *

Varakkaisiin piireihin aikanaan avioituneen Margaret DeLorca'n (Bette Davis) mies kuolee sydänkohtauksen uhrina, mutta kesken hartaiden hautajaismenojen paikalle saapuu yllätysvieras: 'Maggien' kaksoissisar Edith (Davis), joka oli myös ollut vainajan rakastajia silloin parikymmentä vuotta sitten kun siskokset viimeksi puheväleissä. Nyt vaikuttaisi jonkinlaista lähentymistäkin syntyvän, mutta samaan aikaan Edithin työ- ja rahavaikeudet alkavat vaikuttaa huolestuttavasti jo mielenterveyteensäkin... Tavanomaisia latuja kulkeva "täydellisen murhan" yritys ja samalla Davisin uran toinen tupla-bravuuri identtisinä kaksosina ("Varastettu elämä" 1946) kapsahtaa mahdottomuuksiinsa: jatkuvasti tulee tässä Edithille ikäänkuin yllätyksenä uuden henkilöllisyytensä aiheuttamat ylitsepääsemättömät ongelmat, kuten mm. murhatun sisarensa tuttavien kanssa keskustelut mistään aiheesta - ja lopun makaaberit käänteet vain lisäävät laskelmoinnin makua. Silti ohjauksellisesti pätevä suoritus "Casablanca"-Henreidilta, kuin myös oman Monika-tyttärensä sivurooli sisäkkönä. Karl Malden, Peter Lawford, Jean Hagen, George Macready, Estelle Winwood, Philip Carey.

Kwaidan

Kaidan

Masaki Kobayashi 1964 kauhu

* * ½

Neliosainen kummitusfantasia sijoittuen historialliseen Japaniin: 1) Hiukset, 2) Luminoita, 3) Korvaton Hoichi, 4) Kuvajainen teekulhossa... Lavastusteknisesti komea kolmetuntinen värieepos sortuu kuitenkin aasialaiselokuville tyypillisesti turhan monitulkintaisiin ”perinnesatuihin” aitojen pelottavuuksien sijaan, eivätkä moraaliset opetuksetkaan aina ihan johdonmukaisuudellaan loista – miksi esim. jo sokeuden piinaaman nuoren soittajapojan Hoichin (Katsuo Nakamura) piti vielä korvansakin verisesti menettää, ja mitä väliä ’Luminoidalle’ (Keiko Kishi) oli sillä että miehensä (Tatsuya Nakadai) paljasti pyhän salaisuuden vain hänelle itselleen? Rentarô Mikuni, Michiyo Aratama, Misako Watanabe, Kenjirò Ishiyama, Ranko Akagi, Yûko Mochizuki, Tetsurô Tanba, Takashi Shimura, Yoichi Hyashi, Eiko Muramatsu, Kunie Tanaka, Kazuo Kitamura, Osamu Takizawa, Haruko Sugimura, Ganjirô Nakamura, Noboru Nakaya, Seiji Miyaguchi, Kei Satô.

Laittomat

Bande à part

Jean-Luc Godard 1964 rikos/draama

* *

Kaksi nuorehkoa ranskalaismiestä (Claude Brasseur, Sami Frey) kuulee toisen tyttöystävältä (Anna Karina) että eräältä vuokratalonsa asukkaista löytyisi muhkea rahakätkö kaappiin piilotettuna. Ryöstösuunnitelmat alkavat hahmottua välittömästi… Tyypillinen ranskiselokuva sikäli että en taaskaan ymmärtänyt näiden ihmisten puheista, tekemisistä ja tarkoitusperistä juuri mitään. Ruudinkäryinen loppuammuskelu sentään lievästi säväytti, vaikka tuskin läheskään siinä määrin kuin esim. Kaurismäen Akia jonka jossain omassa leffassaankin kyseinen kohtaus vilahtaa. Pääosan ”ohjaajanvaimo” oikein nätti hänkin toki, sen sijaan todellinen herkkupommi tuo alussa nähtävä englanninkurssin opettaja (tuntematon Danièle Girard)… Alkuperäisnimi toiminut myös esikuvana Quentin Tarantino’n & kaveriensa tekeleitten tuotantoyhtiölle. Louisa Colpeyn, Georges Staquet, Chantal Darget, Ernest Menzer.

Laivue 633 iskee

633 Squadron

Walter Grauman 1964 sota

* *

II maailmansodan loppuratkaisujen jo häämöttäessä RAF:n Mosquito-laivue 633 saa salaisista salaisimman tehtävän tuhota norjalaisen vuonon katveessa sijaitseva ohjusraketteja kehittelevä natsilaitos, paikallisen vastarintaliikkeen tuella... Melko peruskauraa omassa Korkeajännitys –sarjassaan, jossa lähes mahdottomalta tuntuva missio saadaan suurin uhrauksin toteutettua mitä nyt tietenkin jenkkisankari (Cliff Robertson) jää lopuksi eloon. Muuten sujuvaa meininkiä häiritsevät pahan kerran toimintakohtausten heikkotasoiset trikit (pahimpana lapsellisen ilmeiset lentokoneiden pienoismallit), ja kuinka hyökkääjillä pitkin tuota "helvetinkäytävää" päämaalia kohti syöksyessään olisi mitään mahdollisuuksia seinämäpoteroissa sijaitsevia it-pattereita pois päiväjärjestyksestä samalla hoidella? (No, sitenkä että ei perustunut mihinkään tositapahtumaan tällä kertaa...) George ”West Side Story” Chakiris, Maria Perschy, Harry Andrews, Donald Houston, Michael Goodliffe, John Meillon.

The Last Man On Earth

Ubaldo Ragona, Sidney Salkow 1964 scifi/kauhu

* *

Tri Robert Morgan (Vincent Price) on lähes ainoana säästynyt supervirukselta, mikä on joko tappanut maailman asukkaat samantien tai tehnyt heidät raivohulluiksi zombeiksi - Morganin oma perhe mukaanlukien... Perusasetelmaltaan kiehtova, mutta muuten jopa vielä amatöörimäisemmän kökösti toteutettu (italialaisten kanssa yhteistuotantona) kuin selkeä "opetuslapsensa" eli Romero'n zombiklassikko "Night Of The Living Dead" (1968). En myöskään oikein ymmärtänyt mistä tuo koko vampyyri-teema vaajoineen, valkosipuleineen, peileineen jne kumpusi kun kerran noihin vanha kunnon lyijykin näytti tehoavan mainiosti? Richard Matheson’in romaanin "I Am Legend" (1954) pohjalta, kuten tietenkin myös samanniminen heikko uusversio v.2007. Franca Bettoia, Emma Danieli, Giacomo Rossi-Stuart.

© The Mirisch Corporation/United Artists

Laukaus pimeässä

A Shot In The Dark

Blake Edwards 1964 komedia/rikos

* * *

"Vaaleanpunainen pantteri" osa 2 - tosin tässä ei alkutekstien aikana nähdä kyseistä piirroshahmoa ollenkaan, ei myöskään kuulla Mancini'n ikivihreää tunnaria saati jahdata pinkinväristä timanttia. Siitä huolimatta Ranskan poliisilaitoksen eli Suretén toheloimman etsivän tarkastaja Clouseau’n (Peter Sellers) hölmöilyt jatkuvat entiseen malliin mutkikkaan murhatapauksen kiemuroissa, ja voi vain arvailla kuinka monta ottoa on tarvittu mm. hänen ja kollegansa LaJoy’n (Graham Stark) yhteisissä kohtauksissa Sellersin selittäessä tälle älyttömiä teorioitaan tavaroiden & vaatteiden jne hajotessa siinä sivussa... (Toisaalta ohjaaja-Edwardsiin mies hermostui niin etteivät kuvaukset voineet varmaan mielestään loppua tarpeeksi nopeasti.) Herbert Lom riekalehermoisena esimiehenä vetää puolestaan osansa nyt hieman turhankin liioitellen, mutta riittävän lukuisat riemukkaat kohtaukset vähintään tasoittavat tuonkin pikkuharmin ("Licence?"). Elke Sommer, George Sanders, Tracy Reed.

Lilith

Robert Rossen 1964 draama

* *

Nuorehko mies nimeltä Vincent Bruce (Warren Beatty) saapuu takaisin kotikonnuilleen Marylandiin Tyynen meren sotapalveluksen jälkeen, ja hakee töitä lähiseudulla sijaitsevasta hienomman luokan mielenterveysongelmaisten parantolasta. Päähoitaja (Kim Hunter) mieltyy komeaan nuorukaiseen ja ottaakin tämän taloon harjoittelijaksi, vaan ei aikaakaan kun Vincent itse ihastuu kauniiseen mutta salaperäiseen Lilith-nimiseen potilaaseen (Jean Seberg)... Pääparin tavoin hieman tasapainottomasti etenevä "sairaan rakkauden ylistyslaulu", eikä vaisun Beattyn ja sekopää-Sebergin yhteiselon seuranta muutenkaan pahemmin kiinnostanut. Kyseisen laitoksen hoitosuunnitelmissakin vähän korjaamisen varaa, kun potentiaalisen itsetuhoisia ihmisiä viedään piknikille vaahtopäisenä kuohuvan kosken reunamille... Peter Fonda, Anne Meacham, Jessica Walter, Gene Hackman, James Patterson.

Liskojen yö

The Night Of The Iguana

John Huston 1964 draama

* *

“Epäilyttävien naissuhteiden” vuoksi seurakunnastaan erotettu entinen pappismies (Richard Burton) on ottanut uuden työn amerikkalaisturistien oppaana Meksikossa - vaan eipä tätäkään hommaa helpota ryhmään osunut teini-ikäinen vamppi (Sue "Lolita" Lyon) sekä tyttöä haukan lailla vahtiva joukon johtajatäti (Grayson Hall)... Näyttelijäosastoltaan toki laatuisa mutta puuduttavasti loppua kohti yhä pahemmin paikallaan polkevaksi jäävä meluisa melodraama eksoottisissa meksikolaismaisemissa. Ava Gardner motellinpitäjänä ei kuitenkaan tällä kertaa se heikoin lenkki roolissaan kuten niin usein muulloin, sen sijaan nuo läpi leffan tanssin tahtiin hytkyvät (gay-)apupoikansa sitäkin ärsyttävämpiä. Deborah Kerr, Skip Ward, Cyril Delevanti, Mary Boylan, Emilio “Mapache” Fernández.

© Beaver Films/Allied Film Makers (AFM)

Lukittujen ovien takana

Seance On A Wet Afternoon

Bryan Forbes 1964 rikos/draama/jännitys

* * *

Maksullisia spiritismi-istuntoja pyörittävä, lapsensa synnytyksessä menettänyt keski-ikäinen englantilaisrouva Myra (Kim Stanley) saa heikkotahtoisemman miehensä Billy’n (Richard Attenborough) vakuuttuneeksi ainoasta keinosta suurempaan menestykseen ja maineeseen: he kaappaisivat varakkaan pariskunnan (Nanette Newman, Mark Eden) lapsen (Judith Donner), ja sitten selvänäkö-lahjojensa avulla ”löytäisivät” tämän kuin ihmeen kaupalla... Stanleyn mahtava ja lopulta koskettavakin pääosasuoritus hienointa seurattavaa tässä muutenkin koukuttavassa jännitysdraamassa. Tapahtumien lievä epäuskottavuus pienenä miinuksena, etenkin tuon kidnappauksen vaiheet onnistuvat menemään vähän liiankin helposti kohdalleen kyseisenkaltaisilta amatööreiltä. Gerald Sim, Patrick Magee.

Maija Poppanen

Mary Poppins

Robert Stevenson 1964 musiikki/komedia

* * ½

Julie Andrews lentelee sateenvarjollaan muksujen (Karen Dotrice, Matthew Garber) iloksi ja Dick Van Dyke esittelee laulu- & tanssitaitojaan osittain myös piirrosmaailmassa... Disney-tuotanto, josta jää mieleen tolkuttoman ylipituuden lisäksi pari-kolme ikivihreää biisiä (oscaroitu "Chim Chim Cher-ee", Walt-sedän oma kaikkien aikojen lemppari "Feed The Birds"...) sekä leffahistorian rumimmat pikkulapset (he he). Oscarpyydys siinä missä muutkin 60-luvun musikaalit. David Tomlinson, Glynis Johns, Hermione Baddeley, Reta Shaw, Elsa Lanchester, Arthur Treacher, Reginald Owen, Ed Wynn, Jane Darwell.

Marnie -vaarallisella tiellä

Marnie

Alfred Hitchcock 1964 draama/rikos

* *

Marnie (Tippi Hedren) on nuori häiriintynyt nainen, jolla pakkomielteenä varastaa tavaroita ja fyrkkaa aina tilaisuuden tullen - lisäksi hän pelkää kuollakseen miehiä, ukkosmyrskyjä ja punaista väriä. Liikemies (Sean Connery) ihastuu tähän hemaisevaan blondiin kaikesta huolimatta, päättäen ottaa selvää mistä moiset maniat oikein kumpuavat... Pitkän menestysputken jälkeen alkoi Hitch-leffojen suosio laskea tasaisesti tämän jo vähän nähdynoloisen (muistumia ainakin "Vertigo"sta 1958) eli taas yhden psykologisen trillerin myötä, samalla kuin myös Conneryn "bondimaisen" suorasukainen tapa kohdella tuota moniongelmaista naista epämiellyttävää katseltavaa. Todellakin: "Lintujen" (1963) jälkeen "vuosisadan ohjaaja" kykeni enää vain yhteen mestariteokseen ("Frenzy" 1972)... Martin Gabel, Louise Latham, Diane Baker, Alan Napier, Bob Sweeney, Milton Selzer, Henry Beckman, Edith Evanson, Mariette Hartley, Bruce Dern.

© Arco Film/Lux/Water Bearer Films

Matteuksen evankeliumi

Il vangelo secondo Matteo

Pier Paolo Pasolini 1964 draama

* * *

Uskollisesti Uuden Testamentin jakeita (hieman järjestystä vaihdellen tosin) seuraileva Jeesuksen tarina... Pääosan amatööri Enrique Irazoqui suoriutuu erinomaisesti vaikkei mikään maailman ilmeikkäin olekaan tuo tulkintansa, ja kovin vähiin jäävät Daavidin pojan kidutuskärsimyksetkin tällä kertaa. Sen sijaan Bach'in "Matteus-passio" kajahtelee komeasti ja asiaankuuluvasti taustalla eikä tunnelmassa muutenkaan valittamista. Neitsyt Mariaa nuorena esittää huimaavan nätti Margherita Caruso ja vanhana ohjaajan oma äitee Susanna Pasolini. Marcello Morante (Joosef), Mario Socrate (Johannes Kastaja), Settimio Di Porto (Pietari).

Mies vahakabinetissa

The Tomb Of Ligeia

Roger Corman 1964 kauhu

* ½

Yksi monituisista Cormanin Edgar Allan Poe –pohjaisista tuotoksista pääosassaan yllätys yllätys Vincent Price enemmän ja vähemmän vinksahtaneena 1800-luvun puolivälin linnanherrana, johon lähiseudun hehkeä aatelisneito (Elizabeth Shepherd) tietenkin ihastuu korviaan myöten huolimatta muutenkin synkkiä salaisuuksia tihkuvista olosuhteista - mukaanlukien tuo hämärällä tavalla kuollut ex-vaimo (Ligeia) sekä joka välissä kimppuun yrittävä kissanpirulainen... Uuvuttavan hidasta meininkiä kaikinpuolin ennen loppuhölmöilyjä, eikä suominimikekään ihan auennut tällä kertaa. John Westbrook, Derek Francis, Oliver Johnston, Richard Vernon.

Mies Riosta

L’Homme de Rio

Philippe de Broca 1964 seikkailu/toiminta/komedia

* *

Lentosotamies Adrien Dufourquet (Jean-Paul Belmondo) saapuu palveluskaverinsa (Roger Dumas) kera pariisilaiselle juna-asemalle iloisella mielellä: edessä siintää kahdeksan päivän loma jonka viettäisi tietenkin kihlattunsa eli Agnès-nimisen kaunottaren (Francoise Dorléac) seurassa. Vaan joutuukin hetikohta keskelle kansainvälistä selkkausta, kun eteläamerikkalaiset gangsterit kaappaavat sekä leidinsä että tämän edesmenneen arkeologi-isän ex-työtoverin professori Catalan’in (Jean Servais). Neuvokas Adrien onnistuu kuitenkin pysyttelemään kidnappaajien perässä aina Brasiliaan ja Amazonin viidakoihin asti, lopullisena tavoittelun kohteena ollen mittaamattoman arvokkaat pienoispatsaat… Värikkään vauhdikasta meininkiä tietysti riittämiin tässä kotimaassaan suursuosion saavuttaneessa huumoriseikkailussa, ja myös Belmondon touhut pysyvät monessa kohtaa yllättävänkin ”mahdollisina”. Hölmöilyjä silti aivan liikaa (hipuhauskaa baaritappelua unohtamatta) jännityksen sijaan, vuorosanailu tyypillistä ranskanpullaa ja loppukliimaksi vaisu. Adolfo Celi hämäränä liikemiehenä vakuutti sentään brittituottajat siihen malliin että pääsi seuraavan vuoden bond-roistoksi ”Pallosalamaan” (1965). Daniel Ceccaldi, Milton Ribeiro, Ubiracy De Oliveira, Sabu Do Brasil, Simone Renant.

Miten tämäkin päättyy

What A Way To Go!

J.Lee Thompson 1964 komedia/musiikki

* ½

Hemaiseva leidi Louisa May Foster (Shirley MacLaine) joutuu kävelemään mustissaan pankkiin miljoonien arvoinen perintösekki kourassaan, nyt peräti jo neljännen kerran menestyksekkään & kuuluisan könsikäsmiehen leskenä: ensin oli kauppias Hopper (Dick Van Dyke), sitten taidemaalari Flint (Paul Newman), seuraavaksi liikemies Anderson (Robert Mitchum) ja lopulta tanssija-koomikko Benson (Gene Kelly). Koko uskomattoman tarinan saa kuullakseen psykiatri nimeltä Stephanson (Robert Cummings)... Värikkyyttä, todellista tähtikaartia ja MacLainen virheetöntä vartaloa (jopa suuremmassa määrin kuin edellisvuoden ”Irma La Douce” -hutsuroolissaan) pursuava makaaberi ilotulitus – ikävä kyllä mahdollisimman hölmössä ja lapsellisessa muodossa tarjoiltuna. Vain yksi esimerkki: taas erään miehensä menettänyt neitonen haluaa surra yksikseen ja lähtee humua pakoon... niin minne? No Pariisiin tietysti! Lopun aina yhtä haukotuttava Kelly-show kruunaa homman. Seuraavana vuonna 82-vuotiaana kupsahtava ”Marx-täti” Margaret Dumont viimeisessä roolissaan MacLainen äitinä. Dean Martin, Lou Nova, Reginald Gardiner.

Murha asuu sydämessä

Hush... Hush, Sweet Charlotte

Robert Aldrich 1964 rikos/draama/jännitys

* * ½

V.1927, Louisiana. Nuori Etelän leidi Charlotte Hollis (Bette Davis) hakkaa lihakirveellä rakastajansa (Bruce Dern) palasiksi, heti sen jälkeen kun tämä oli ilmoittanut suhteen olevan ohi paholaismaisen Hollisin suvun päämiehen ja patriarkan (Victor Buono) painostuksen tuloksena. 37 vuotta myöhemmin Charlotte asuu edelleen ”vähän” vinksahtaneena ikäneitona samassa kartanossa uskollisen palvelijattarensa (Agnes Moorehead) kera, mutta lopullinen häätö hoitokotiin olisi tosiasia vain muutaman päivän päästä. Muuton järjestelyissä ovat saapuneet avustamaan serkkunsa Miriam (Olivia de Havilland) sekä yhteinen tuttava tri Drew (Joseph Cotten), vai olisiko näillä ihan omat motiivinsa pelissä...? Kuumaa Syvän Etelän murhadraamaa viimeisen päälle tarjolla tässä veteraaninäyttelijöiden välisessä psykomittelössä, kuitenkin hieman laahaavaan ja yliammuttuunkin malliin. Ja millä perusteella Charlottea ei sitten oltu johonkin suljettuun paikkaan jo aikanaan pysyvästi toimitettu? Cecil Kellaway, Mary Astor, Wesley Addy, William Campbell, George Kennedy.

My Fair Lady

George Cukor 1964 musiikki

* * ½

Rikas ukko (Rex Harrison) nappaa kadulta kukkienkaupustelijan Eliza Doolittle'n (Audrey Hepburn) hoteisiinsa tehdäkseen tästä salonkikelpoisen leidin - ja muutako ei sitten taas mielessä ole...? Jokunen muistettava viisu (ennen kaikkea "I Could Have Danced All Night") ja 8 oscaria perustuen George Bernard Shaw'n kuuluisaan "Pygmalion" -näytelmään (1913), josta tehtiin tuolla alkuperäisnimellä elokuvaversio jo 1938. Stanley Holloway, Wilfrid Hyde-White, Gladys Cooper, Jeremy Brett, Theodore Bikel, Mona Washbourne, Isobel Elsom.

Neljäs avioliittoni

The Pumpkin Eater

Jack Clayton 1964 draama

* *

Peräti viiden adoptiolapsen äiti Jo Armitage (Anne Bancroft) harkitsee vakavissaan jo elämänsä kolmatta avioeroa yhä vähemmän kotona viihtyvästä ja myös uskottomuuteen sortuneesta käsikirjoittaja-miehestään Jake’sta (Peter Finch). Muistot vievät mielenterveydeltäänkin horjuvan naisen niin viime vuosien myllerryksiin kuin vielä varhaisempiin aikoihin… Kyllähän pääleidi hysteerisyyksineen varsin rasittava tapaus on hänkin, mutta mitä meni ihastumaan moiseen vahanaamaiseen pukuäijään ja työnarkomaaniin? Kaiken keskellä monilukuinen lapsijoukko tuntuu oireilevan tilanteesta harvinaisen vähän, mutta eihän nyt heidän ”realistiseen” kuvaukseensa Harold Pinter’in kiinnostus/kyvyt riittäneet. James Mason, Janine Gray, Cedric Hardwicke, Rosalind Atkinson, Alan Webb, Richard Johnson, Maggie Smith, Eric Porter, Cyril Luckham, Anthony Nicholls, John Franklyn-Robbins, John Junkin, Yootha Joyce.

Nightmare

Freddie Francis 1964 kauhu

* ½

Janet (Jennie Linden) on varakkaan perheen 17-vuotias tytär, joka oli joutunut todistamaan kuusi vuotta aiemmin todellista hirmunäkyä: isänsä verinen kuolema seonneen äitinsä veitsimurhan uhrina. Edelleen vainoavat yölliset painajaiset aiheuttavat pakkoloman tyttökoulusta, toisaalta Janet palaa mielellään tutun henkilökunnan huomaan – ja aivan erityisesti hän odottaa virallisen huoltajansa eli suvun asianajajan Henry Baxter’in (David Knight) jälleennäkemistä... Alkuunsa mukiinmenevä Hammer-yhtiön taas yksi psykotrilleri lässähtää tuon ”pirullisen salajuonensa” käynnistymisen myötä aivan tolkuttomaksi tavaraksi naamiopelleilyineen kaikkineen. Moira Redmond, Brenda Bruce, George A. Cooper, Clytie Jessop, Irene Richmond, John Welsh.

Night Must Fall

Karel Reisz 1964 rikos/jännitys/draama

* * ½

Albert Finney'n virtuoosimaisesta psykosuorituksesta huolimatta melkoisen pitkäveteinenkin uusintaversio vuodelta 1937 - nimenomaan siinä mielessä että jo alkukohtauksen perusteella tietää mikä tuo pääosan Danny-boy on miehiään. Toki ihan tarkoituskin ollut laittaa katsojat jännittämään milloin saadaan kirveelle seuraavan kerran töitä, mutta siinä meneekin sitten todella pitkään... Aivan loppukohtaus kuitenkin mieleenpainuva. Tämän(kin) leffan suomalaiseen sensuuriin juuttuminen täydellisen käsittämätön juttu: "Psyko"kin (1960) vertailussa raakalaismaisuuden huipentuma. Mona Washbourne, Susan Hampshire, Sheila Hancock, Michael Medwin, Joe Gladwin, Martin Wyldeck, John Gill.

© Eon Productions/United Artists

007 ja Kultasormi

Goldfinger

Guy Hamilton 1964 toiminta

* * *

Yleisesti vissiin kaikkien aikojen parhaana nollanollaseiskana pidetty sarjansa edustaja Brittien salaisen palvelun huippuagentista (Sean Connery) kullanhimoisen läskimahan (Gert Fröbe) juonia sotkemassa. Helpommaksi hommaa ei tee tämän japsiapulainen nimeltä Oddjob (Harold Sakata) jolla pitää superhaban lisäksi olla harvinaisen terävä pää - ts. metalliakin leikkaava hattu... Toimintasankarin ykkösheilana ('Pussy Galore'!) puolestaan tällä kertaa Honor Blackman, ja kuuluisan tunnuskappaleen laulaa Shirley Bassey. Katsoohan tätä mielellään tällainen vähän intohimottomampikin Bond-fani. Tania Mallet, Cec Linder, Shirley Eaton, Martin Benson, Austin Willis, Bernard Lee, Lois Maxwell, Desmond Llewelyn.

Olkinainen

Woman Of Straw

Basil Dearden 1964 draama/rikos

* *

Charles Richmond (Ralph Richardson) on rullatuoliin sidottu upporikas mutta samalla alati huonoa tuultaan ympäristöönsä purkava vanhus, minkä mm. palvelusväkensä saanut tuntea nahoissaan. Niinpä myös asianajajana toimiva veljenpoikansa Anthony (Sean Connery) suorastaan vihaa ukkoa, vaikka onnistunutkin pitämään tunteensa visusti piilossa perintörahoja kytätessään - pyöritellen mielessään jatkuvasti suunnitelmia testamentin korjaamiseksi itselleen tuottoisammalle tolalle. Ja kun taloon sitten saapuu uudeksi sairaanhoitajaksi hemaiseva italialaissinjoriina Maria Marcello (Gina Lollobrigida) huomaa Anthonykin tilaisuutensa koittaneen… Upea ’Lollo’ jää kuten usein muulloinkin ainoaksi kiinnostavaksi (herkku)palaseksi tässä muuten heppoisessa ja suhdekuvioiltaan epäuskottavassa kieroilussa - puhumattakaan Conneryn lopullisen kohtalon typeryydestä. Alexander Knox, Johnny Sekka, Laurence Hardy, Peter Madden, Danny Daniels, Noel Howlett, Michael Goodliffe.

Orm Punainen

The Long Ships

Jack Cardiff 1964 seikkailu/toiminta

* ½

Viikinkiheimo tulee huijatuksi omaisuudestaan kilpailevan klaanin ahneen kuninkaan (Clifford Evans) toimesta, ja niinpä jonkinlaista arvosaalista tarvittaisiin kipeästi. Uhkarohkea seikkailija Rolfe (Richard Widmark) vakuuttaa kykenevänsä anastamaan kuuluisan 'Kultaisen Kirkonkellon', mikä ainakin legendan mukaan löytyisi kätkettynä Gibraltarin tienoilla sijaitsevalla luostarisaarella - kunhan vain luottoa löytyisi vielä kerran merikelpoisen aluksen ja valikoidun miesjoukon mitalla... Lavastukseltaan riittävällä eeppisyydellä toteutettu mutta puuduttavan kökköön juoneensa ja naurettaviin henkilöhahmoihinsa sortuva ”viikingit vs. maurit” –huttu. Sidney Poitier viimemainittujen päällikkönä ei varsinkaan vakuuta millään tasolla eikä kyllä näytä haluavankaan, ja se haaremi-episodi haastaa megaluokan idioottimaisuudessaan kaikki leffahistorian hipuhauskat baaritappelu-kohtauksetkin. Russ Tamblyn, Rosanna Schiaffino, Oskar Homolka, Edward Judd, Lionel Jeffries, Beba Loncar, Gordon Jackson, Colin Blakely.

Panttilainaaja

The Pawnbroker

Sidney Lumet 1964 draama/rikos

* * ½

Natsien keskitysleireiltä hengissä selvinnyt juutalaismies (Rod Steiger) pitää panttilainaamoa New Yorkin slummialueella, jonka väkivaltainen ja turvaton ilmapiiri saa palaamaan muistoissa taaksepäin - traagisin seurauksin... Monien sietämättömästi ylinäyteltyjen roolien erikoismies Steiger pääsi nyt peräti oscarehdokkaaksi tämän toki kaikki ainekset antaneen sanomaelokuvan myötä. Hieman liikaa silti yhden tilan ihme, kuin jonkun pienteatterin tuotantoa. Geraldine Fitzgerald, Brock Peters, Jaime "Hurja joukko" Sánchez, Thelma Oliver, Marketa Kimbrell, Baruch "ohjaajan isäpappa" Lumet, Juano Hernandez, Linda Geiser.

© Millar/Turman Productions/ United Artists

Paras mies voittaa

The Best Man

Franklin J. Schaffner 1964 draama

* * *

Yhdysvaltain presidentinvaalit ’64 lähestyvät. Toisen (nimeämättömän) puolueen sisällä käydään kiivasta ehdokkuustaistelua viiden kandidaatin voimin, ja kannatusmittausten kärjessä keikkuvat selkeästi liberaali senaattori Russell (Henry Fonda) sekä huomattavasti konservatiivisempi Cantwell (Cliff Robertson). Kisan tulisi todennäköisesti ratkaisemaan ns. ”likainen peli” (vastapuolen henkilöhistorioiden kaivelu) sekä suositun ex-presidentin Hockstader’in (Lee Tracy) mielipide... Seikkaperäinen kuvaus siitä väännöstä mitä kulisseissa epäilemättä käydään suunnilleen jokaisen merkittävän vaalimittelön yhteydessä niin kollegoiden, omien avustajien kuin perheenjäsentenkin kesken. Hieman stereotyyppisesti samalla toteutetaan myös Bertrand Russell'in kuuluisaa sanontaa maailman ongelmien aiheutuvan mm. siitä, miten "hullut ja fanaatikot ovat niin varmoja itsestään mutta viisaammat epäröivät kaikessa”. Margaret Leighton, Edie Adams, Kevin McCarthy, Shelley Berman, Ann Sothern, Gene Raymond. Tosielämän toimittaja Howard K. Smith myös tässä TV:n uutisankkurina.

Pehmeä iho

La peau douce

Françoise Truffaut 1964 draama

* *

Menestyvä ja kiireinen pariisilainen kirjallisuuden historian luennoitsija/kolumnisti Pierre Lachenay (Jean Desailly) on sopusointuisen onnellinen vaimonsa (Nelly Benedetti) ja noin seitsenvuotiaan tyttärensä (Sabine Haudepin) perheenpäänä, vaan sitten taas eräällä seminaarimatkalla nuoren hurmaavan lentoemännän (Françoise Dorléac) vähän pitempi katse saa reilu nelikymppisen ukkomiehen sukat pyörimään jaloissa: alkaa muutaman viikon mittainen salailun ja syyllisyydentunteiden täyttämä romanssi... Muuten napakasti etenevä ”kielletyn hedelmän kaipuu” sortuu kahteen isoon kysymysmerkkiin: mitä ihana Dorléac oli taas näkevinään tuossa keski-ikäisessä ja kaikkea muuta kuin karismaattisessa ”perttipaasiossa”, ja miten mies edes kuvitteli kykenevänsä salaamaan suhteen jatkuvasti julkisuudessa esiintyvänä alansa kuuluisuutena? Naimisissaolonsa ei myöskään näyttänyt häiritsevän neitosta ollenkaan ennen ensimmäisiä keskinäisiä hankauksia, jo ennakkoon itsestäänselvine aikatauluongelmineen etc. Ja ainakin omasta mielestä yleisempikin draamankaarivirhe toistuu tässäkin, eli ehtimisensä sänkypuuhiin melkein heti kättelyssä vie rutkasti lisäjännitettä väliltään. Daniel Ceccaldi, Paule Emanuele, Philippe Dumat, Laurence Badie.

Pommin varjossa

Fail-Safe

Sidney Lumet 1964 draama

* * * *

Amerikkalainen ilmavoimien upseeri (Dan O'Herlihy) näkee toistuvasti hirveitä painajaisia itsestään härkätaisteluareenan katsomossa seuraamassa yhtämittaista teurastusta, unen alkuperän ollessa hänelle täysi arvoitus. Pian tämän jälkeen Pentagon ajautuu hälytystilaan kun pommikonelaivue ydinaselasteineen lähtee virheellistä käskyä noudattaen hyökkäämään kohteisiinsa Neuvostoliittoon... Synkän ahdistavaa ja ainakin 1960-luvulla niin ajankohtaista draamaa maailmasta kahden supervallan sotaleikkipelleilyjen armoilla, jossa loppukohtaus etenkin jää kummittelemaan katsojan mieleen pitkäksi aikaa ("Matador... it's me!", sopertaa O'Herlihy viimesanoikseen ennen kuin pistää itseään myrkkyneulalla ja pudottaa samalla makaaberin suurvaltasopimuksen mukaisesti vetypommin New Yorkiin). "Tri Outolemmen" (1964) rinnakkaisteos siinä määrin että asiasta kiisteltiin oikeusasteita myöten, vaikka tuon Kubrick-klassikon mustan huumorin pilkahdustakaan ei tästä löydy: edes Walter Matthau ei totuttuun tapaansa vitsaile vaan päinvastoin vetää nyt filmin tylsimmän ja turhimman roolin kyynisenä eksistentialistina, Larry "JR" Hagman sen sijaan harvinaisen sympaattisenoloinen nuorena rillipäisenä venäjänkielen tulkkina. Henry Fonda, Frank Overton, Fritz Weaver, Edward Binns, Dom DeLuise.

Punaisen surman naamio

The Masque Of The Red Death

Roger Corman 1964 kauhu

* * * ½

14. vuosisata. Rutto uhkaa italialaista maalaiskylää jolloin ruhtinas Prospero (Vincent Price) sulkeutuu hoveineen ja vankeineen linnaansa, lähiseudun ainoaan turvapaikkaan. Tosin siellä saattaa kohdata "punaista surmaakin" pahempia kauhuja... Halpisohjaaja Cormanin arvostetuin ja visuaalisesti näyttävin teos, mistä on kiittäminen tietenkin maailman parasta kamerataikuria Nicolas Roeg'ia. Ihan ehtaa kauhua ja synkkää huumoriakin sekoitettu tähän keitokseen, mukana ripaus satanismin aromia - joten eipä ihme että myös Jane "Paul McCartneyn siippa" Asher suorastaan jumalattoman(!) söötti. Hazel Court, David Weston, Patrick Magee.

Rooman valtakunnan tuho

The Fall Of The Roman Empire

Anthony Mann 1964 draama/sota

* * *

Komea spektaakkeli roomalaisten taisteluista barbaarisia germaaniheimoja vastaan keisari Marcus Aureliuksen (Alec Guinness) johdolla. Viimeisiksi suuriksi voitoiksi nämä rajaseutujen kahinat uhkaavat jäädäkin, sillä vallanperimyksestä on tulossa pahasti sisäistä yhtenäisyyttä hajottava riita keisarin suosikin kenraali Liviuksen (Stephen Boyd) ja oman pojan Commoduksen (Christopher Plummer) välillä... "Gladiaattorin" (2000) esikuvasta tuli yksi leffahistorian suurimmista flopeista kassatuloilla mitaten, "miekka ja sandaali" -juttujen aika oli jo yksinkertaisesti ohi. Harmi sillä erinomaisen laadukasta tavaraa tämä on kaikinpuolin, ainoastaan niissä kohdin kun pääsankarin rakastaja Sophia Loren ilmestyy kuviin homma muuttuu aavistuksen tylsäksi. James Mason, Anthony Quayle, John Ireland, Omar Sharif, Mel Ferrer, Andrew "Quatermass" Keir.

Sodassa ja rakkaudessa

The Americanization Of Emily

Arthur Hiller 1964 komedia/draama/sota

* * *

Ns. "koiranryöstäjät" on nimitys niille armeijan/laivaston toimistoupseereille, jotka viime kädessä huolehtivat esimiestensä asioista ja hyvinvoinnista sotaolosuhteissa. Näin tekevät myös Lontoossa hieman ennen Normandian maihinnousua amiraali Jessup'in (Melvyn Douglas) alaiset eli Charles Madison (James Garner), 'Bus' Cummings (James Coburn), Ellender (Douglas Henderson) ja Spaulding (William Windom). Ylenpalttisen ja parhaimmanlaatuisen materiaalihankinnan (elintarvikkeista vaatteisiin) ohessa ensinmainittu ihastuu palavasti paikalliseen hemaisevaan sotaleskeen nimeltä Emily Barham (Julie Andrews) - johon miehen radikaalit mielipiteet ("Pelkuruus on hyve mitä maailmanrauhaan tulee") tekevät vastustamattomassa logiikassaan lopulta syvän vaikutuksen, siinä missä äitiinsäkin (Joyce Grenfell)... Ajalleen tyypillinen sotasatiiri joka käynnistyy ikäänkuin kevyenä romanttisena hupailuna, muuttuen sitten loppua kohti yllättävänkin synkkäsävyiseksi draamaksi. Se viimeinen käänne Garnerin lopullista kohtaloa ajatellen anteeksiantamattoman "turvallinen" kuitenkin, samalla kuin myös äärimmäisen epäuskottava pilaten kokonaisvaikutusta oleellisesti. Edward Binns, Liz Fraser, Keenan Wynn, Edmon Ryan, Steve Franken.

Strait-Jacket

William Castle 1964 jännitys/rikos

* ½

Parikymmentä vuotta takaperin Lucy Harbin (Joan Crawford) oli paloitellut kirveellä uskottoman miehensä ja tämän rakastajattaren kotinsa makuuhuoneessa, pienen tyttären Carol’in seuratessa kauhistuneena sivusta. Nyttemmin Lucy katsotaan parantuneeksi ja vapautetaan mielisairaalasta Carolin (Diane Baker) sekä tämän kasvattivanhempien (Leif Erickson, Rochelle Hudson) maatilalle – mutta mikä on naisen todellinen kunto, etenkin kun ”menettämässä” juuri tyttönsäkin avioliiton myötä komealle nuorelle miehelle (John Anthony Hayes)…? Laadukaskaan näyttelijäkaarti ei kykene pelastamaan tätäkään aikansa ’psyko’-buumin ilmentymää juoniälyttömyyksiltä sekä ylihysteerisiltä roolisuorituksilta: esim. Crawford ei voisi enempää tehdä jatkuvine huutamisineen ja muine sekoiluineen herättääkseen taas kaikkien epäilykset, ja miksi ihmeessä alunperinkään suostuisi Bakerin ehdotukseen muuttaa ulkokuosinsa täsmälleen murha-aikojensa näköiseksi…? Samoin George Kennedy’n esitettävä uhkaavanoloista ja vähintään puolihöyrähtänyttä tilanhoitajaa vain lisä”jännityksen” nimissä etc etc. Loppupaljastus parh… siis pahimpaan ’williamcastle’-tyyliin sitten jo suorastaan pöyristyttävän idioottimainen. Howard St. John, Edith Atwater, Mitchell Cox.

Suutele minua, tyhmyri

Kiss Me, Stupid

Billy Wilder 1964 komedia

* * ½

Dean Martin vakioletkautuksineen ja yliaktiivisine libidoineen esittää käytännössä itseään tässä Climax(!)-nimiseen pikkukaupunkiin sijoittuvassa ihmissuhderallissa: maailmantähti juuttuu autovian vuoksi yhdeksi illaksi ja yöksi kahden amatöörimuusikon (Ray Walston, Cliff Osmond) vieraaksi sekä monimutkaisten juonittelujen kohteeki, tarkoituksenaan saada 'Mr. Dino' innostumaan tuotoksistaan... Hieman jo turhan tutulla kaavalla etenevä Wilder/I.A.L.Diamond -farssi "hyväsydämisine hutsuineen" (Kim Novak) kaikkineen, jossa kuitenkin jälleen riittävä määrä myös näpsäkkää vuoropuhelua ja kurkistuksia jonkin vakiintuneen aikamme ilmiön (tässä tapauksessa tähtikultin) taakse. Jack Lemmon kun ei nyt jostain syystä mukana niin onpahan edes vaimokkeensa eli Felicia Farr.

Tappajat

The Killers

Don Siegel 1964 rikos/toiminta

* * ½

Kaksi häikäilemätöntä palkkatappajaa (Lee Marvin, Clu Culager) marssii sisään sokeainkouluun, nousevat toiseen kerrokseen ja oikean luokkahuoneen löydettyään ampuvat muitta mutkitta opettajan nimeltä Johnny North (John Cassavetes) kuoliaaksi. Onnistunut keikka siis, mutta myöhemmin junassa miehet alkavat tosissaan pohtimaan miksi uhri antautui niin helposti tapettavaksi ja missä mahtaa sijaita tämän aikanaan ohivetämänsä miljoonan dollarin ryöstösaalis...? Rajuotteinen versiointi v.1946 -klassikosta piti alunperin tekemän suoraan televisiolle, mutta NBC-yhtiö pelästyi juuri tuota homman väkivaltaisuutta sen verran että laitettiin normaalisti teatterijakeluun. Kyseisten osien erikoismiehen Marvinin mahtavuudesta huolimatta meininkiä latistaa tylsänaama-Cassavetes sekä heikot loppuratkaisut: olisi nyt luullut tuolla isopomolla (tuleva kuvernööri ja presidentti Ronald Reagan jäähyväisroolissaan) riittäneen niitä palkollisia hoitamaan suojelunsa, ja miksei yritä sussunsa Angie Dickinson'in kera mitään lopussa kohtalonsa välttääkseen? Claude Akins, Norman Fell, Virginia Christine (ainoana alkuperäisversiosta mukana).

Topkapi

Jules Dassin 1964 rikos/komedia/seikkailu

* * ½

Viihdytysarvoiltaan ylikehuttu veijariseikkailu kansainvälisestä ryöstökoplasta, joiden tähtäimenä on viedä mittaamattoman arvokas smaragditikari istanbulilaisesta museosta. Jopa oscaroitu Peter Ustinov käy loppua kohti huumorinsa osalta yhä ennalta-arvattavammaksi (vaikka oikeasti hauska mies onkin), ja ainakin kaksikymmentä vuotta ikäänsä (44) vanhemmalta näyttävä Melina Mercouri jatkuvine esilläoloineen sekä virnuiluineen lähestulkoon sietämätön. Pääkohtaus eli tuo ryöstöoperaatio sentään riittävän jännittävä ja kekseliäästi toteutettu. Maximilian Schell, Robert Morley, Jess Hahn, Gilles Ségal, Akim Tamiroff.

Toukokuun 7 päivää

Seven Days In May

John Frankenheimer 1964 draama/jännitys

* * *

Amerikan presidentin (Fredric March) ajama aseriisuntasopimus Neuvostoliiton kanssa kohtaa kovaa kritiikkiä militaristipiireissä, ja ennen kaikkea kansan suosima kenraali Scott (Burt Lancaster) pitää päämiestä jo lähes maanpetturina. Alaisensa eversti Casey (Kirk Douglas) saa vihiä, että vastarinta ei kenties ole jäämässä vain puheen asteelle... Aavistuksen ajan syömä poliittinen trilleri, joka kuitenkin pitää otteessaan loppuun asti mahtavien näyttelijäsuoritusten voimalla. Vain kaikki kohtaukset Ava Gardner'in esittämän "pakollisen" naisroolin osalta tuntuvat täysin turhilta ja ylimääräisiltä. Edmond O'Brien, Martin Balsam, Andrew Duggan, Hugh Marlowe, Whit Bissell, George Macready, Richard Anderson.

Tri Outolempi -eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia

Dr. Strangelove -or: How I Learned To Stop Worrying And Love The Bomb

Stanley Kubrick 1964 komedia/scifi

* * * * ½

Kenraali Jack D. Ripper (Sterling Hayden) on päätellyt, että vesijohtoveden fluoraus on vain kierojen kommareiden salajuoni jotta hänen ja muiden länsi-ihmisten "sisäiset ruumiinnesteet pilaantuisivat". Kyvyttömänä myöntämään että kyse on henkilökohtaisesta impotenssista Ripper lähettää pommikonelaivueen pudottamaan ydinaselastinsa Neuvostoliittoon... Peter Sellers'in uskomaton kolmoisrooli hallitsee tätä mustista mustinta komediaa ydinsodan uhasta perustuen löyhästi kirjaan nimeltä "Red Alert", jonka tekijä Peter George hieman myöhemmin tappoi itsensä koska uskoi ohjusten lähtevän matkaan joka tapauksessa aivan pian... Uudelle vuosituhannelle selvittiin kuitenkin, jipii... Näyttelijätyö kauttaaltaan loistavaa ja majuri Kong'in (Slim Pickens) vetypommirodeo yksi elokuvahistorian ikimuistoisimmista ja mielettömimmistä kohtauksista. George C. Scott, Peter Bull, Keenan Wynn, James Earl Jones, Tracy "Carolin tytär" Reed. Jäälakeuksien komeita ja loputtomantuntuisia ilmakuvia on käytetty myöhemminkin, mm. Kubrickin oman "2001":n kuuluisassa 'tähtiportti'-visiossa.

Tunsin hänet hyvin

Io la conoscevo bene

Antonio Pietrangeli 1964 draama

* ½

Nuori hemaiseva kaunotar (Stefania Sandrelli) matkustaa syrjäisiltä kotiseuduiltaan Rooman jetset-piireihin, yrittäen lyödä itseään läpi mm. elokuvatähtenä. Vaan onko kehenkään miehenpuoleen luottaminen näissä ympyröissä…? Ennakko-odotuksiakin tylsempi kuvaus eittämättä tyrmäävän näköisen Sandrellin seikkailuista kuvauspaikasta ja miehestä seuraavaan – homman isoimman miinuksen piillessä juurikin siinä, ettei kyseessä alunperinkään mikään viaton tyttönen vaan aikamoinen jakorasia ties miten nuoresta pitäen. Mario Adorf, Jean-Claude Brialy, Joachim Fuchsberger, Nino Manfredi, Enrico Maria Salerno, Ugo Tognazzi, Karin Dor, Franco Fabrizi, Turi Ferro, Robert Hoffmann, Franco Nero.

Two Thousand Maniacs!

Herschell Gordon Lewis 1964 kauhu

* ½

Etelävaltiolaisessa pikkukaupungissa vietetään antaumuksella Sisällissodan päättymisen satavuotisjuhlia: tienviittoja siirtelemällä houkutellaan pohjoisesta matkaavien turistien autokuntia paikan päälle, ja myöhemmin niiden matkustavaiset kidutetaan kuoliaaksi naurun ja hurraahuutojen säestyksellä... Aivottoman splatterin pioneeriohjaajan paras teos, mikä tarkoittaa siis vähiten huonoa. Connie Mason, William Kerwin, Jeffrey Allen.

Tyttöjen Henry

The World Of Henry Orient

George Roy Hill 1964 komedia/draama

* ½

14-vuotiaat newyorkilaiset koululaistytöt Valarie (Tippy Walker) ja Marian (Merrie Spaeth) tapaavat sattumalta, huomaten omaavansa yhtä sun toista yhteistä: ainakin rikkinäisten perheiden ja valmiudestaan kaikenlaisiin hassutuksiin muodossa. Viimemainitut koituvat lähinnä paikallisen pianistikuuluisuuden Henry Orientin (Peter Sellers) ”päänmenoksi”, tytöt kun ryhtyvät oikein säännöllisesti vainoamaan salarakkaansa (Paula Prentiss) kera epätoivoisesti pelehtimään pyrkivää miestä – itsekin musiikkia harrastavan ’Val’in tunteiden riehuessa vähintään puolittain totisinakin... Tunnelmiltaan farssin ja perhedraaman välillä epäonnistuneesti horjuva sekametelisoppa, jossa Sellers jää yllättävänkin paljon sivurooliin tyttösten tällä kertaa kiusallisen lapsellisia edesottamuksia seuratessa – eipä näin ollen tuo ’Henry Orientin maailmakaan’ ainakaan riittävästi avautunut. Ja mistä ihmeestä ne sekä yleisön, kapellimestarin että miehen itsensä ilmeilyt konserttinsa aikana kertoivat? Ei mennyt oikein putkeen muiden kuin Walkerin mielestä vai? Angela Lansbury, Phyllis Thaxter, Tom Bosley, Bibi Osterwald, John Fiedler, Al Lewis, Peter Duchin.

Vaarojen lahti

The Moon-Spinners

James Neilson 1964 jännitys/seikkailu

* * ½

Teini-ikäinen englantilaistyttö Nikky Ferris (Hayley Mills) on juuri saapunut lomamatkalle tätinsä (Joan Greenwood) kera Kreetan saarelle, mutta heti täpötäyden paikallislinjurin ahtaudesta selvittyään saavat vastaansa uusia lisäharmeja: etukäteisvarauksestaan huolimatta ei majatalon kylmäkiskoisen emännän (Irene Papas) mukaan olisikaan huonetta tarjolla. Pienen äläkän jälkeen sellainen kuitenkin lopulta ainakin yhdeksi yöksi järjestyy, ja pian selviää että koko sotkun takana on viimemainitun velimies (Eli Wallach) – tämän halutessa mahdollisimman vähän rauhanhäiritsijöitä omien hämärähommiensa suunnitteluun... Disneyn ”Viisikko” -kirjasarjan hengessä toteuttama ja hengenvaarojakin kosolti sisältävä aarrejahti. Valitettavasti heikoin lenkki täysin yllättäen ilmiömäisen lapsitähtiuran omaava pääneito Mills, joka tavattoman söötiksi teinitytöksi kehittymisestään huolimatta nyt enimmäkseen vain kaikesta kitisevä ja toistuvasti pulaan itsensä järjestävä typerys. Myös aivan loppuratkaisut menevät turhan reippaasti silkaksi hölmöilyksi. Peter McEnery, Pola Negri, John Le Mesurier, Paul Stassino, Sheila Hancock, Michael Davis, André Morell.

Vakoojien piiri

Ring Of Spies

Robert Tronson 1964 jännitys

* * ½

Keski-ikäinen brittiattasea Henry Houghton (Bernard Lee) siirretään holtittomasta elämäntyylistään johtuen ja muutenkin rasittavana tapauksena Varsovan lähetystöstä harmaisiin arkistohommiin Lontoon tiedusteluosastolle. Heti tilaisuuden tullen onkin sitten tämä ukko valmiina, kun kommunistiagentit lähestyvät miestä salaisten kansioiden myymisen merkeissä – ja onnistuupa värväämään apurikseen myös tuoreen tyttöystävänsä, saman toimiston sihteerikön (Margaret Tyzack)… Tositapaukseen perustuva ja sen mukaisesti erillisellä vakoojatoiminnan historiikilla alkava erään Kylmän sodan tapahtumavyyhdin kuvaus. Isoin ongelma tuo pöhöttynyt ”Bondin pomo” Lee, joka mahdollisimman kaukana säkenöivistä naistenkaataja-agenteista – ja jatkuvassa rahapulassakin, silti lörpötyksensä tuntuvat uppoavan hameväkeen epäilyttävällä menestyksellä. William ”2001” Sylvester, David Kossoff, Thorley Walters, Nancy Nevinson, Derek Francis, Hector Ross, George Pravda, Patrick Barr, Justine Lord, Gillian Lewis, Newton Blick, Philip Latham.

Viva Las Vegas

George Sidney 1964 musiikki/komedia

* *

Viimeinen edes jonkintasoista biisiä ja viihdyttävyyttä pukkaava Elvis-leffa, jossa pääosan kilpa-ajaja/laulajakitaristi ym ym kohtaa uima-altaan hoitajan (Ann-Margret) - ja vaikka ensinmainittu on juuri hukannut kaikki rahansa niin yhteinen vapaapäivä vietetään seuraavasti: skeet-ammuntaa, moottoripyöräajelua, cowboy-leikkejä Villin Lännen kulisseissa, maisemien ihailua helikopterista käsin ja vesihiihtoa... Sinänsä todellisen herkkupommin Ann-Margretin(kin!) ketkuttelujen ja ilmeilyjen lisäksi pahimmat kärsimyksen aiheet tuottaa lopun autokisa, jossa muiden kilpailijoiden (mm. parhaan kaverin Cesare "Sudenpesä" Danova'n) dramaattisennäköisistä kolareista ja räjähtelyistä huolimatta kestää noin viisi sekuntia Elviksen maaliintulon jälkeen kun yht'äkkiä ollaan keskellä iloista häähumua ja loppubiisiä... jaahas! William Demarest, Nicky Blair.

Walk A Tightrope

Frank Nesbitt 1964 rikos/jännitys

* *

Ihan tavallisen oloinen amerikkalaisheppu (Dan Duryea) hyvästelee taas yhtenä aamuna vaimonsa (Shirley Cameron) lontoolaisessa asunnossaan ”töihin” lähtiessään, mutta tämän päivän keikkansa onkin jos kohta tuottoisa niin myös sieltä karmeimmasta päästä: erään naisen (Patricia Owens) tilaama miehensä (Terence Cooper) murha… Aina roistorooleihinsa myös mukavaa monivivahteisuutta tuovaa Duryeaa ja lopun yllätyskäännettä pilaa kuitenkin melkoisesti lähes tauottoman hysteerinen Owens. Samoin pienimuotoisuus lyhyttä kestoa myöten tuottaa nytkin vain ”TV-sarja-episodi” -fiiliksen minkään todellisen elokuvaelämyksen sijaan. Richard Leech, Neil McCallum, David Bauer, Trevor Reid, A.J.Brown, Jack Melford, Tony Thawnton.

X-paroni

Risto Jarva, Jaakko Pakkasvirta, Spede Pasanen 1964 komedia

* *

Spede esittää debyyttielokuvassaan kaksoisroolia: herra paroni Wilhelm von Tandem'ia ja maalaispoika Kallea, jotka vaihtavat tietenkin keskenään henkilöllisyyttä kummankin hyödyksi... Muutama mukava huumoripläjäys ei peitä homman yleistä köykäisyyttä, puhumattakaan lopun ammuskelukohtausten ääliömäisyydestä. Pakkasvirta miespalvelija Jamesina, naisrooleissa Meri Lii ja Pirjo Vainimäki (tuleva rouva Pasanen). Myös Rautavaaran Tapsa käy esittelemässä päteviä jousiampujan- ja olemattomia näyttelijäntaitojaan. Heikki Kuvaja, Simo Salminen.

Zulu

Cy Endfield 1964 sota

* * *

Etelä-Afrikka 1879. Isandlwanan päätaistelun ja brittirykmentin kokeman verilöylyn jälkeen jälkeen vain 139:n sotilaan puolustaman Rorke's Driftin sairaala- ja tarvikeleirin piti olla n. 4000:lle zulusoturille pelkkä suupala - mutta toisin kävi... Laadukkaasti toteutettu sankaritarina historiallisesta tositapahtumasta. Stanley Baker, Jack Hawkins, Ulla "taas yksi ruotsalainen" Jacobsson, James Booth, Michael Caine, Patrick Magee.

Paras elokuva: Tri Outolempi (Stanley Kubrick)

Miespääosa: Peter Sellers (Tri Outolempi)

Naispääosa: Julie Andrews (Maija Poppanen)

Miessivuosa: Dan O'Herlihy (Pommin varjossa)

Naissivuosa: Kim Novak (Suutele minua, tyhmyri)